Päätös maltillisesta tehoreservistä on tietoinen, sillä vaikkapa C1800R:n tehojen havittelu olisi varmasti syönyt malliston tehokkaimman ja suurimman pyörän myyntiä. Siksi C1500T on välimuoto 800- ja 1800-kuutioisten veljeksien sarjaan.
C1500T tarjoilee kuitenkin riittävästi voimaa custom-henkiseen cruisailuun, vaikka power-cruiserin titteli jääkin haaveeksi. Numeroina tehoa C1500T:ssä on 79 hevosvoiman edestä ja vääntöä Intruder tarjoilee 131 Nm.
Numerot ovat kuitenkin sivuseikka varsinkin hevosvoimien osalta, sillä Intruderin kaltaisten pyörien kohdalla kyse on kaikesta muusta kuin massiivisesta tehosta. Kyse on tunnelmasta ja tyylistä.
Muodollisesti pätevä
Suzukin uutuuscustom on kyllä muodollisesti pätevä. Varsinkin C1500BT-malli on rouhean näköinen laite. Kirjainyhdistelmä BT juontuu sanoista Black ja Touring, eli pyörässä on vakiona touring-varustus, mikä tarkoittaa pyörään sointuvia sivulaukkuja ja kookasta pleksiä.
Black sen sijaan tarkoittaa sitä, että normaalisti kromilla päällystetyt osat on BT:n tapauksessa maalattu mustiksi. Valinta on onnistunut, sillä mustanpuhuva iso custom on näyttävä näky.
Matkavarustuksena toimivat sivulaukut eivät ole sieltä tilavimmasta päästä, mutta mukaan mahtuu silti tavaraa muutaman päivän reissua varten. Laukut pitävän kaikeksi onneksi vettä, mikä lisää niiden käyttömukavuutta huomattavasti.
Pleksi pilaa kuulon
Pleksi on sen sijaan ongelmallinen. Se ei ole riittävä korkea 183 cm pitkälle kuskille, sillä ilmavirta täristää kypärää järkyttävästi yli 100 km/h:n nopeuksissa. Ilmiö on todella häiritsevä, sillä kypärään kohdistuva tärinä on pahinta, mitä olen eläissäni kokenut.
Kaiken lisäksi pleksi nostaa ilmavirran niin, että sateella pisarat juoksevat kypärän visiirin pinnalla alhaalta ylös. Jatkuva heiluminen aiheuttaa kypärän sisällä myös sietämättömän kovan metelin, joten tulpat ovat pakollisen jopa lyhyemmillä reissuilla. Pleksiä ei ilmeisesti ole juuri testailtu tositoimissa.
Intruderin välitykset ovat todella pitkät. Vaihteita on viisi ja esimerkiksi kakkosvaihteella voi helposti ajaa 120 km/h:n vauhteja. Kierroksia kannattaakin antaa vähän runsaammin, sillä vääntöä ei 363 kiloa painavassa pyörässä ole kovin massiivisesti.
Vääntöä ei varsinkaan alhaalla ole lähellekään samalla tavalla kuin vaikkapa C1800:ssa ja ilman massiivista vääntöä ei twinillä juuri tee mieli ajella pienillä kierroksilla. Mutta tehoa on silti riittävästi, kunhan muistaa ajella riittävän pienellä vaihteella.
350 kg tuntuu jarrutuksissa
Matka-ajossa pyörä pelaa pleksi heikkous pois lukien hyvin. Se etenee kevyesti moottoritievauhteihin asti ja on vakaa ajettava. Ohitukset sujuvat vaivattomasti, mutta ne on hoidettava paikoitellen jopa kolmosvaihteella.
Yli 350 kilon painon huomaa kiihdytysten lisäksi myös jarrutuksissa. Jarruvarustus on keskitasoa, eikä kookas Intruder meinaa pysähtyä kovin helposti varsinkaan tiukemmissa tilanteissa. Yllätyksiä on varsinkin sporttipyörän ohjaimien jälkeen luvassa.
Sporttisempi kyyti on muutenkin kortilla, sillä kallistusvaraa Intruderissa ei astinlautojen vuoksi ole nimeksikään. Ne myös vievät tunnelmaa pois perinteisestä japanilaisesta custompyörästä.
Edellytykset ovat kunnossa
Periaatteessa Intruder omaa kaikki ison ja miehekkään customin edellytykset. Siinä on pizzan kokoinen etulyhty, massiiviset keulaputket, riittävän kokoinen V2-kone ja kokomusta väritys. Bonuksena mukana ovat pyörään täydellisesti istuvat sivulaukut.
Silti jotain puuttuu ja se on tunnelma. Jostain kumman syystä itseni mukaan lukien useimpien päässä se liittyy olennaisesti pyörän äänimaailmaan. C1500T on varustettu jämäkän kokoisilla vaimentajilla, jotka hukkaavat twinin massiiviset pakoäänet liian tehokkaasti.
Vakioputkilla Intruder kuulostaa lähinnä skootterilta ja kovimmat äänet kuuluvatkin koneen mekaniikasta. Suzuki kärsii japsicustomin syndroomasta. Amerikkalaiset ja brittiläiset valmistajat kun osaavat taikoa tuotteisiinsa hienomman äänimaailman.
Mutta ei Intruder ole lainkaan huono pyörä. Se on jytisevään ja tärisevään amerikkalaiseen rautaan tottuneelle niin lähellä oikeaa tunnelmaa kuin voi. Ja on moneen muuhun japanilaiscustomiin verrattuna huomattavasti uskottavampi vaihtoehto.
Tuomas Rajala
Kehuja: ulkonäkö, ajettavuus, moottori, sivulaukut, astinlaudat
Parantamisen varaa: kehno pleksi, vaisut pakoäänet
