Adventurepyöräluokka on keskittynyt kilpavarusteluun. Erityisesti isot adventuret ladataan täyteen varusteita tätä nykyä niin kattavasti, että automaailma uhkaa jäädä lapsipuolen asemaan. Suzukin pieni V-Strom on toista maata.
Suzukin DL650 on budjettiosaston seikkailupyörä. Se perustuu japanilaisvalmistajan SV-malliin, sillä moottori on sama V2 kuin SV:ssäkin. Mottia on kuitenkin muutettu hieman nakuversiosta ja DL:ssä huipputehoa on viisi kaakkia vähemmän.
Huipputehoa tärkeämmäksi Suzuki-leirissä on koettu tuhdimmin alakierroksilla vääntävä moottori. DL:ssä voima tulee SV:tä alempana ja kokonaisuudessaan motti hieman laimeampi kuin SV:ssä. Sen hienosta luonteesta on onneksi säilytetty iso annos.
Aina ei tarvita mörkömoottoria
Teholukemat eivät toki paperilla ole kovin huikean kuuloisia: 70 hevosvoimaa ja 62 Nm. Huippuvääntö kuitenkin majailee jo 6500 kierroksen kohdalla, joten suuremmalla lastilla DL varmasti toimii SV:tä paremmin.
Mikään hengetön DL650 ei onneksi ole. Pienitehoinen twini osoittaa, että pyörässä ei välttämättä tarvitse olla 1200-kuutioista ja 150-heppaista mörkömoottoria, vaan pienemmälläkin pärjää. Suzukissa on juuri riittävästi tehoa pieneen seikkailupyörään.
Suzuki on maininnut pyörän esikuvaksi legendaarisen ison tohtorin – DR BIG:in. Pyörä oli ensimmäisiä seikkailupyöriä ja aikanaan varsin suorittu laitos. Iso tohtori oli aikoinaan varsin maastokelpoinen pyörä, mutta samaa ei valitettavasti voi sanoa pienemmästä V-Stromista.
Hiekalla DL650XA tuottaa pettymyksen. Ensiasennusrenkaat eivät toki ole soralle tarkoitetut, mutta suurin ongelma on silti pyörän geometriassa. Se tuntuu hiekalla yhtä ketterältä ja mukavalta kuin kilo-Gixxeri. DL:llä ei juuri hiekkateitä viitsi pöllyyttää.
Suzukin heikkous hiekalla on sääli, sillä kevyemmän adventure-pyörän soisi nielevän hiekkabaanaa kuin vettä vain. Niin ei kuitenkaan ole, sillä isotkin adventuret tuntuvat hiekalla paremmilta kuin DL650.
Parempi asfaltilla kuin hiekalla
Pikku-V-Strom on paremmin kotonaan maantieajossa ja asfalttipinnalla. Siellä hyvin vetävä moottori kuljettaa pyöröä ja kuskia vaivatta. Vaikka motti on pieni, on ajotuntuma iso ja monella tapaa jämäkkäkin.
Takajousituksesta löytyy myös rullalla säädettävä esijännityksen säätö, jolla tuntumaa saa hiottua mieleisekseen. Se tulee tarpeeseen erityisesti silloin jos mukana on kyytiläinen tai reippaammin matkatavaroita.
Vaikka Suzuki onkin laittanut pyörään hieman elektroniikkaa –kuten luistoneston ja alakierrosavustimen – on se kilpailijoihinsa verrattuna perinteinen ja karusti varusteltu moottoripyörä.
DL:stä on tarjolla kaksi eri versiota, joista kiinnostavampi on XA-malli. Se on varusteltu pinnavanteilla, käsisuojilla ja pienellä alakatteella. Ne tekevät siitä ulkoisesti näyttävämmän, vaikka toimintaan niillä ei juuri vaikutusta olekaan. Kun hinnassakin on eroa vain 500€, kannattaa rahat lyödä ehdottomasti XA-versioon.
Ulkonäöltään DL650XA on komea peli, mutta kuskin paikalta katsottuna se ei ihan yllä kilpailijoidensa tasolle. Ohjaustanko näyttää siltä, että se tehtaan uumenista olisi löytynyt iso läjä vanhoja Bandit-stongia.
Ohut ja voimakkaasti käyristetty ohjaustanko yhdistettynä arkiseen mittaristoon tekevät fiiliksestä vanhan oloisen. Se tuntuu pikkuseikalta, mutta prätkämaailmassa pienet yksityiskohdat tekevät kokonaisuuden.
Hinta on Suzukin puolella
Adventureluokka on varsin kilpailtu ja kyyti on jo keskiluokan adventurepyörissä kylmää. Toki rajuimmin kättä väännetään isoissa adventureissa, sillä siellä edustusta löytyy käytännössä jokaiselta valmistajalta.
Keskiluokassa V-Stromin kisaajia ovat mm. BMW kahdella pyörällään (F750GS ja F 850GS), Triumph Tiger 800:lla ja Kawasakin Versys 650:llä. Suorin kilpailija Suzukille on luonnollisesti Versys, sillä sekä Triumph että BMW ovat selkeämmin sorateiden koulimia ja varustellumpia.
Teknisemmät BMW ja Triumph ovat useamman tonnin DL:ää kalliimpia, mutta Kawasakin kanssa kamppailu on tiukempaa. Itse asiassa Versys on V-Stromia huokeampi, vaikka speksit ovat pitkälti vastaavat. Toki Suzukissa on pinnavanteet, toisin kuin Kawassa.
Suzuki DL650XA on moottoripyörä kuskille, joka hakee kohtuuhintaista adventurepyörää. Se ei ole se kaikkein teknisin pyörä, mutta tarjoaa erinomaisen moottorin lisäksi hyvän peruspyörän, jolla on ilo taittaa taivalta.
Tuomas Rajala
Kehuja: moottori, hinnoittelu, ulkonäkö
Parantamisen varaa: käytös hiekalla, ankea mittaristo
Comments