Suzuki VZ

Selän hajoamisen takia luottopeli myyntiin.

Kun tallissa on vanhaa sivuvaunuvehjettä, vetraanipyörää jne, tää on ollu se joka käynnistyy aina ja ei ole ikinä jättänyt tielle. Perusvarmaa tekniikkaa.

Olen akuutisti kromiallerginen, joten olen juntannut käänteisen metamorfoosin.

Ostaessani tämä oli kiiltävä, krominhohtoinen, maalarilla teetetyt flaketankit jne.

Eräänä perjantai-illan huumana vedin mattamustaa muovimaalia päälle, huom sen saa kuorittua koska vain pois ja alkup. pinnat takaisin.

Vääntelin putket piiloon, sama homma.

Moderni ja mukava jakkara sai kyytiä, samoin kiiltävä korkea stonga.

Tilalla on matala rosteriputkiviritys, jakkara on käsin tehty metallirunkoon verhoiltu matala jakkara (yllättävän ok peballe ulkonäöstä huolimatta).

Teetin repsikalle verhoilijalla salmiakkinahkaisen

imukuppijakkaran, eli kyyditä voi loksun päällä. Se taas ei ole mukava, mutta saa ajaa enemmän yksin ilman häiriötekijöitä.

Suvun äijien mielestä mun MadMax luomus on pahoinpitely ja loukkaus kromille ja originaalille. Mutta itselle tätä nakerrettu, en osannut ennustaa selkärankarappeumaa omaan silmään täydellinen.

Jos saat kiksit kromista niin ei hätää, äkkiäkös kumimaalin kuorii, palauttaa jakkaran ja stongan jne.

Aina naisella ollut ei ole penkinpäällisiä ja ylläpitovahaa, olen antanut kovaa ajoa ,pessyt en ole juuri koskaan. Ikean kuorman sidoin vähän huonosti, takavaloja voisi kiristellä, mutkatiet on vähän nuollu jalkatappeja…Mutta autoalan ammattilaisen tyttärenä huollot on tehty säntillisesti eikä öljynvaihdosta luistettu.

Ei koskaan kaaduttu tai mällätty.

Tekniikka perusvarmaa ja toimivaa.

Ja ne äänet. Tässä on poikkeuksellisen muhkea saundi, siihen taisin rakastuakin, iski sieluun asti.

Aika moni aina kyselee parkissa onko Harrikka, ei ole, en vällää merkeistä mopoissa, vaan fiiliksestä ja tuntumasta, ja tässä on sitä aika paljon noin Suizaksi, pärisee ja kääntää päitä mukavasti. Ei kromilla koreile, enemmänkin murisee ja näyttää tappelukoiralta.

Ihan pirteäkin on. Todistettavasti. Yhdenkin loppukesän olen polkupyöräillyt kun sinipukuiset personal trainerit määräs mopon sijaan kuntoilua useamman kuukauden…

Älä pliis tarjoa väliin dieselmöhköä, isoisän moottorikelkkaa tai mitään ihanaa jenkkiä. Koitan opetella aikuiseksi naiseksi näin keskiä-iän kunniaksi ja olla haalimatta enempää pihaa täyteen vanhoja takavetovolvoja, nälkäisiä jenkkejä ja muuta kivaa ja niin ihanaa mutta niin tyhmää.

Harkitsin jopa pienikulutuksisen perheauton hankintaa joten älä pliis anna syttyjä uusiin epä-aikuisiin ihaniin hankintoihin. Kiitos.

Renkaita saa tulla potkimaan ja fiksuja tarjouksia tehdä.