Kawasakin muutama vuosi sitten julkaistu H2-perhe on laajentunut kolmeen malliin, joista ehkä järkevin on matkamalli H2 SX. Tosin kuinka järkeväksi voidaan laskea pyörä, jossa on mekaanisesti ahdettu 1000-kuutioinen mörkömoottori?
Tehoa tonninen pata tuottaa mukavan tasaluvun 200 hevosvoimaa ja vääntöä riittävät 137 Nm. Kun voimanlähde on mekaanisesti ahdettu, tuntuu se selkeästi numeroitaan tehokkaammalta.
H2 SX:stä on tarjolla kolme varusteluversiota. Perus-SX, SX SE ja SX SE Plus. Näistä viimeisimmästä löytyy kaikki varusteet, joita prätkämaailmassa on ylipäänsä tarjolla: molempiin suuntiin toimiva shifteri, Brembon Stylema-jarrut, semi-aktiivinen sähkösäätöinen alusta, vakionopeudensäädin ja niin edelleen.
Ultra-moderni vai perinteinen?
Koeajettu SX SE on sekin varsin kattavasti varusteltu: pyörästä löytyy mm. shifteri, kaarre-ABS:t, launch control ja vakionopeudensäädin. Varusteet ovat riittävät, mutta houkutus siirtyä vieläkin hulppeampaan SE+ -malliin on suuri, sillä semi-aktiivinen alusta olisi näillä tehoilla poikaa.
Malliston keskimmäinen SE-versio on samaan aikaan ultra-moderni ja perinteinen moottoripyörä. Vaikka sähköisiä avustimia löytyy, ei sen alustaa voi säätää sähköllä, eikä näyttö ole markkinoiden parhaiden tasolla. Kawasakin tärkein ominaisuus onkin maailman paras moottoripyörän moottori.
Myllyä ei oikeastaan voi hehkuttaa liikaa tai riittävästi, kummin asian nyt haluaakaan ilmaista. Mekaanisesti ahdettu tuhatkuutioinen moottori ei jätä kylmäksi. En usko, että maailmassa on ainoatakaan motoristia, joka ei myllystä pitäisi. Sen tarjoaman voiman voi joko ulosmitata kokonaisuudessaan tai nauttia muhkeasta väännöstä.
Vaikka Kawasaki onkin matkapyörä, ei sitä kannata laskea samaan kastiin vaikkapa BMW:n R-sarjalaisten kanssa. H2 SX on sielultaan supersport, jolle on heitetty tuulipuku ylle. Tulta ja tappuraa todella piisaa.
Tiivis ajoasento
Matkapyöräksi ajoasentokin on varsin tiivis, mutta siihen tottuu nopeasti. Kookkaan katteen taakse pääsee hyvin suojaan, mutta pleksi ei ole kuitenkaan ole pappatunturi-mallin metrin korkea muovinkappale. Sen taakse joutuu kovemmissa vauhdeissa kyyristymään.
Siitä ei ole epäselvyyttä, etteikö H2 SX olisi järjettömän suorituskykyinen ja nopea moottoripyörä. Saksan autobaanoilla tai suljetulla alueella yli 200 km/h:n vauhdit kerätään kuin itsestään, eikä 300 km/h:n mittarivauhti ole sekään mikään ongelma.
Vaikka moottori, alusta ja jarruvarustus ovat kohdallaan, ei H2 ole missään nimessä se kaikkein paras moottoripyörä rataolosuhteisiin. Paino kohoaa tankattuna yli 250 kiloon ja suoraan sanoen Kawa onkin parhaimmillaan reipasvauhtisessa katuajossa. Mutta ei sitä ratapyöräksi olekaan rakennettu.
Kawasaki H2 SX SE tarjoaa ostajalleen äärimmäisen matkamoottoripyörän, joka näyttää ja tuntuu julmalta. Kawasakin mekaanisesti ahdettua moottoria soisi tapaavansa jatkossa useammassakin mallissa. Jos huhut pitävät kutinsa, saattaa tämä tapahtua uuden Z1000-mallin kohdalla.
Tuomas Rajala
Kehuja: maailman paras prätkämoottori, hyvin toimiva elektroniikka, monikäyttöisyys
Parantamisen varaa: pienehkö TFT-näyttö, järkälemäinen hinta
