Pakko tunnustaa, että en ole koskaan ollut BMW:n F-sarjan fani. Bemarin 800-kuutioinen twini on periaatteen tasolla hyvä, mutta itselleni se on aina ollut varsin munaton. 85 hevosvoimaa ei ole vähän, mutta ei toisaalta paljonkaan. Pata on ollut ihan kiva, mutta ei mitään sen enempää.
Tuota taustaa vasten uutuusmalli F850GS:n kohdalla aatokset olivat hyvin pitkälti kaksijakoiset. Pyörä on kerännyt lyhyen olemassaolon aikana varsin paljon ylistystä, mutta toisaalta nykymaailmassa hieman alle 100-hevosvoimainen seikkailupyörä ei ole kovin ihmeellinen asia.
Samaan aikaan tehonlisäys 800-kuutioiseen on merkittävä ja F850GS yltää samoille lukemille Hondan pari vuotta sitten uudistuneen Africa twinin kanssa. Molemmissa on kaksisylinterinen moottori, joka luovuttaa kuskin käyttöön vajaat 100 hevosvoimaa. Honda on 1000- ja BMW 850-kuutioinen.
Bemarin näkemys keskiluokan adventuresta on siis lähempänä monen merkin huipputuotetta. Bemarin kaksisylinterisen voimanlähteen lukemat ovat siis 95 hv ja 92 Nm.
F850GS on näillä lukemilla varsin pirteä keskiluokan seikkailija, mutta toki vertailu esimerkiksi kuningasmalli R1250GS:ään on varsi epäreilu. Tehoa vain ei ole riittävästi tarjoamaan räväkkää suorituskykyä. Mutta ei keskikokoinen GS missään nimessä huono ole. Päinvastoin.
Lempeää voimaa
Moottori toimii hyvin sekä ala- että yläkierroksilla. Mikäli menohaluja on enemmän, kannattaa myllyä kierrättää reippaasti kohti punarajaa, jossa huipputeho majailee. Tehoalue ja voimantunne on BMW:lle varsin tyypillinen: lempeä. Jos vastaavantehoinen mylly olisi vaikkapa KTM:ssä, olisi fiilis varmasti aivan toisenlainen.
Parhaimmillaan F-sarjalainen on metsässä ja soralla. Vaikka painoa on reippaan oloisesti 229 kg, tuntuu se lukemaa kevyemmältä. Toki se on samaan aikaan myös yllättävän yläpainoinen verrattuna esimerkiksi iso-Gessuun, jonka painopiste on uutuusmallissa saatu melko optimaaliseksi.
Pienempi massa näkyy kuitenkin silloin kun pyörällä vedellään pitkissä sivuluistoissa. Parikymmentä kiloa isoveljeä vähemmän näkyy helpommassa hallittavuudessa. Toisaalta olematon moottorijarru tekee välillä tepposia.
Hiekkabaanaorientaatiosta kertoo myös rengastus, sillä etukiekko on 21-tuumainen. Sen ansiosta maavaraa piisaa ja F850GS onkin todella korkea pyörä. Sen selkään ei persjalkainen ainakaan ilman madallussarjaa yllä.
Seisten ajaminen on vaikeaa
Yksi asia ainakin 183 cm kuskille ei kuitenkaan toimi: seisten ajaminen. Stonga on seisomista varten aivan liian alhaalla ja ajoasento on keskimittaiselle perse pitkällä takana keikkumista. Se ei ole rento, vaan vaatii työtä. Jos sitä vertaa vaikkapa iso-Gessun vastaavaan, on ero todella merkittävä.
Suurin eroa ajossa on kuitenkin asfaltilla, jossa isommat adventuret menevät valtamerilaivan lailla. Pienempi GS puolestaan reagoi tuuleen ja tien pinnan muutoksiin enemmän. Myös ajoviima tulee kuskin naamalle pahemmin, sillä etukate on huomattavasti pienempi, eikä heitä ilmavirtaa kypärän yli.
Ajomelu on kypärän sisällä varsin kova ja hytissä humisee moottoritievauhdeissa niin reippaasti, että kuulonsuojaus on pakollista. Korkeampi pleksikään ei välttämättä ratkaise asiaa, sillä koko etukate on todella matala ja pieni.
Toinen häiritsevä seikka asfaltilla on keula, jossa ei ole lainkaan säätöjä. Koeajoversiossa on sähköinen ESA-alusta, mutta se vaikuttaa vain takapään toimintaan. Keula jää aina pahasti pehmeäksi. Hiekalle se soveltuu, mutta pikitiellä homma ei oikein toimi.
Aivan liian pehmeä keula
Keula on valtavan pehmeä. Jarrutuksissa se niiaa pahasti ja kiihdytyksissä pumput veivaavat parikymmentä senttiä ylöspäin. Se on sääli, sillä reippaammin paranneltu alusta olisi antanut pienemmälle GS:lle paljon kaivatun parannuksen.
Tätä taustaa vasten pienempi GS ei ole se kaikkein paras kaveri pitkille reissuille, vaikka kaikki muut yksityiskohdat onkin hierottu matka-ajoon sopivaksi. Kasiviiskymppisestä löytyy lämpökahvat, vakionopeudensäädin ja valmius laukkusarjalle. Ajoasento on tilava, eikä polvikulma rasita kuskia.
BMW F850GS on pyörä, josta haluaisi tykätä hullun lailla. Se on edeltäjäänsä verrattuna valovuoden parempi ja tehokkaampi. Siitä löytyy erinomainen TFT-näyttö, joka on markkinoiden paras. Alustaakin on parannettu, vaikkei riittävästi.
Toki vertaaminen kokoluokkaa suurempiin adventureihin on erittäin epäreilua. Omassa luokassaan F850GS edustaa parhaimmistoa. Itse asiassa kilpailijoitakaan ei tällä hetkellä juuri ole, sillä monet muut ovat huomattavasti laiskempia ja pienikoneisempia. Toki yksi sellainen on Triumphin Tiger 800, joka haastaa vahvasti Bemarin.
Pahin kilpailija F:lle tulee kuitenkin olemaan piakkoin ilmestyvä KTM 790 Adventure, joka on ensimmäisten testien perusteella varsin räyhäkkä keskiluokan adventuremalli. Moottori on sama kuin 790 Dukessa, mutta valitettavasti 105 hevosvoiman huipputehosta on napattu pois 10 hepoa.
Tällä hetkellä BMW F850GS on keskiluokan adventure-pyöristä se, johon kannattaa suunnata huomionsa. Ja jos haussa on erityisesti hiekalle soveltuva seikkailupyörä, ei BMW:tä sovi sivuuttaa kokeilulistalta.
Tuomas Rajala
Kehuja: moottorin luonne, ajotuntuma hiekalla, mittaristo, varustelu
Parantamisen varaa: turhan pehmeä keula
