BMW:n sporttinen adventurepyörä S1000XR on ehtinyt jo kolmanteen versioonsa. BMW on tyylilleen uskollisena pitänyt uudistukset maltillisina ulkoa, mutta sisällä on tapahtunut paljon.
Ensi alkuun on todettava, että moottorille ei tehomielessä tapahtunut suuria mullistuksia. Normaalisti sporttisen moottoripyörän kaava noudattelee usein samankaltaisia uria: lisää tehoa ja vähemmän painoa. S1000XR:n kohdalla teho ja vääntö ovat ennallaan.
Painossa on tapahtunut reipas lasku, sillä täyteen tankattuna uusi XR painaa 223 kiloa, kun edeltäjä painoi kymmenisen kiloa enemmän. Painoero on tuntuva, vaikka suorituskyvyssä sitä on hankala huomata. Tämä johtunee pitkälti siitä, että jo aiemmin BMW:n sporttiadventure oli typerän tehokas moottoripyörä.
Perusajatus ison XR:n kohdalla on se, että sporttiseen adventurepyörään on istutettu superpyörän moottori. Motti on peräisin alun perin S1000RR:stä, mutta laimennettuna versiona. Samaa moottoria käytetään mm. nakumalli S1000R:ssä.
1000-kuutioinen moottori tuottaa 165 hevosvoimaa ja 114 Nm. Nelisylinterinen voimanlähde käy todella pehmeästi ja vakiona äänet on tukahdutettu niin hiljaiseksi, että BMW kehrää kuin vastasyntynyt kissanpentu.
Pehmeä, mutta silti niin kova
Pentu herää kuitenkin eloon, kun oikea käsi alkaa rullaamaan rystysiä kohti perävaloja. S1000XR ampaisee kuin tykin suusta ja ajatukset lempeydestä kaikkoavat mielestä. Moottorissa on niin rajusti voimaa, että hymy kirpoaa väkisinkin huulille.
Kaasu tosin vaatii hieman totuttelua, sillä kahvaa joutuu kääntämään yllättävän paljon, että kierroksen nousevat käytännössä ollenkaan. Kaksisylinteriseen räyhäpyörään tottuneelle tuntuu, että pyörä tukehtuu, ellei sille anna reippaasti kaasua. Tämä on seurausta tiukentuneista päästönormeista ja onneksi ominaisuuteen tottuu onneksi nopeasti.
Kun ensimmäisen kerran sain alleni ensimmäisen sukupolven XR:n, olin saman tien myyty. Olenkin viettänyt pyörän kanssa paljon aikaa alpeilla, kotimaassa, moottoriradalla ja kaupunkikruisailussa. Raaka ja raju luonne ovat vuosien saatossa hioutunut pehmeämmäksi. Se on toisaalta sääli ja toisaalta hyvä asia.
Uusi S1000XR on entistä hienostuneempi, pehmeämpi ja mukavampi moottoripyörä, joka tarjoaa edelleen rajusti voimaa. Luonne on siis pehmentynyt, mutta silkasta salonkikelpoisuudesta ei voi onneksi vieläkään puhua.
Supersport ja seikkailupyörä
BMW on jännittävä yhdistelmä supersportia ja asfaltille tehtyä seikkailupyörää. Sillä voi hyvin saman päivän sisällä ajella 1000 kilometrin matka-ajot moottoriradalle ja haastaa siellä supersportit. Ainoa mistä pitää pysytellä pois, on hiekkatiet.
Monen moottoripyörän kompastuskivi, eli pleksi on XR:n kohdalla suhteellisen onnistunut. Sen säätö toimii yksinkertaisen nerokkaalla keinuvivulla ja onnistuu ajon aikana. Lipallisella kypärällä ajettaessa viima pyörii lipassa, mutta perinteisellä kypärällä tilanne ei ole yhtä paha.
Jo ensimmäinen XR-malli oli ladattu täyteen elektroniikkaa, mutta uutuusmallissa sitä on vieläkin enemmän. Vakiona siitä löytyvät säädettävät ajotilat, sähköisesti säätyvä semi-aktiivinen alusta, LED-valot, vakionopeudensäädin ja niin edelleen.
Lisävarusteena saatavilla on esimerkiksi Dynamic ESA Pro, joka on siis askel kohti täysin sähköisesti säätyvää alustaa. Pro-asetus tuo pyörään automaattisen esijännityksen säädön, joka siis tunnistaa kuskin painon ja säätää alustan sille sopivaksi.
Koeajopyörästä löytyy tuo Pro-asetus ja ominaisuus on kyllä vakuuttava. Jousituksessa on kaksi asentoa: road ja dynamic. Road-asetuksella tuntuma on mukavan pehmeä ja tiessä olevat töyssyt eivät juuri häiritse.
Mutka-ajossa asetus on hieman pehmeä ja pyörä tuntuu hieman keinuvan kovemmassa vauhdissa. Mutta vaikka järjestelmä antaa jousituksen hieman elää, ei se tee pyörän käytöksestä liian hervotonta. Urheilullisemmassa ajossa dynamic-asento toki tarjoaa paremman tuntuman.
Edeltäjämalliin verrattuna dynamic-asento ei tunnu yhtä tiukalle kuin aiemmin. Jos pyörällä haluaa ajaa enemmän radalla, saattaisi track-tila olla poikaa. Toisaalta ratapyöräksi korkeaa XR:ää ei kannata hankkia.
Kuski istuu syvällä pyörän sisällä
Pyörässä istutaan edelleen ikään kuin syvällä rungon sisällä. Penkki on todella kuppimainen, eikä asennon vaihtamiseen ole käytännössä mahdollisuuksia. Kuskin syvälle porautuvan paikan ansiosta ansiosta istuinkorkeus on maltillinen. Kun kuski on pakotettu istumaan aloillaan, tekee se toisaalta tunteen, että pyörä on jatkuvasti tiukasti kuljettajan otteessa.
Painopisteen, hienosti toimivan alustan ja rungon vuoksi S1000XR on edelleen valtaisan nopea pyörä mutkatiellä. Vaikka se on kookas ja suhteellisen painava, painuu pyörä mutkiin todella kevyesti. Katetun pyörän ohjaimissa vauhti kasvaa huomaamatta korkeaksi ja välillä mutkissa tuleekin ihmeteltyä kuinka kovaa sillä voikaan ajaa.
Ulkoisesti uusi kehitysversio näyttää pitkälti samalta kuin edeltäjänsä, mutta tarkemmin. katseltuna se poikkeaa aiemmasta yllättävän paljon. Etukate on uusi ja huomattavasti massiivisempi kuin aiemmin. Itse asiassa kovin moni asia ei ole muotoilullisesti ennallaan, vaikka siltä pikaisesti katsomalla näyttäisikin.
Yksi hienoimmista yksityiskohdista on se, että XR:ssä ei ole lainkaan takavaloa, vaan se on integroitu vilkkuihin. Nuolen muotoiset vilkut ovat näyttävät ja toimivat siis vilkkujen lisäksi takavalona.
Yksi mainitsemisen arvoinen asia on myös muista BMW-malleista tuttu kookas TFT-näyttö, joka tekee kuskin paikasta kertaheitolla modernin ja viihtyisän. Tällaiseen näyttöön. verrattuna perinteinen viisarinäyttö vaikuttaa todella antiikkiselta. Toimintoja näytössä ei tosin ole yhtä laajasti kuin vaikkapa Triumphilla tätä nykyä.
BMW S1000XR on hieno uudelleenluenta pyörästä, joka oli jo entuudestaan varsin poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen. Uusi versio on päivittynyt riittävästi aiempaan nähden, jotta myös edellisen mallin omistajat halajavat uutuutta itselleen. Sporttisten adventurepyörien markkinoille mahtuu vain yksi kuningas ja se on kiistatta S1000XR.
Tuomas Rajala
Kehuja: suorituskyky, ajomukavuus, viimeistelyn taso, varustelu, dynaaminen alusta
Parantamisen varaa: varusteiden hinnoittelu
