BMW karisti pappamerkin leimansa viimeistään vuonna 2009, jolloin se julkaisi Superbike-pyöräänsä perustuvan S1000RR-mallin. Aluksi pyörää tehtiin luokitusta vaativa tuhannen kappaleen erä, mutta pian saksalaistehdas huomasi, että kysyntää olisi laajemminkin.
Ilmestyessään S1000RR oli hurja laitos, jonka 1000-kuutioisen moottorin tehoreservi nousi lähelle 200 hevosvoiman haamurajaa. Pyörä oli järisyttävän nopea ja ratapyörälle epätyypilliseen tapaan myös erinomainen katupyörä.
Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon, sillä BMW:n ratapyörän uusi versio on matkustanut kauas kadulle sopivasta supersportista. Uusi versio on puhdas ratapyörä, jolla ajaminen kadulla ei ole millään tasolla nautinnollista.
Ilmiö on supersport-ympyröistä tuttu, sillä vastaavaan rataorientoituneempaan suuntaan ovat menneen niin eurooppalaiset kuin japanilaiset valmistajatkin.
Typerän tehokas moottori
BMW:n uusi moottori on kieltämättä melko raju tapaus. 1000-kuutioisen voimanlähteen tehoreservi on noussut 207 hevosvoimaan. Vääntömomentti on moottoripyörämaailmassa poikkeuksellinen, sillä valmistaja lupaa yli 100 Nm:n väännön 5500-14500 kierroksen välimaastossa. Maksimivääntö on 113 Nm.
Kun lukemat asemoidaan BMW:n elopainoon (193 kg), tulee suhteeksi yli hevosvoima per kilo. Tuollaisella tehon ja painon suhteella suorituskykyä ja voimaa riittää. Tehoa uutuudessa on niin reippaasti, että pienemmillä radoilla sitä on mahdotonta ulosmitata, saati kadulla
BMW on niitä harvoja moottoripyöriä, joiden suorituskyky on niin raju, että se herättää kunnioitusta. Yli 200 hevosvoimaa on pieniekokoisessa autossakin paljon, mutta kahdelle pyörälle sitä on suorastaan typerä määrä.
Järkyttävän tehokkaan moottorin tueksi BMW on luonnollisesti panostanut elektroniikkaan ja S1000RR:stä löytyy luonnollisesti shifteri, kaarre-ABS:t, vaihdettavat moottorikartat, laajasti säädettävä luistonesto ja uusi erinomainen TFT-näyttö.
Rata-ajoa ajatellen Race-ajotilassa saa säädettyä kaasunvastetta, moottorijarrutusta, luistonestoa, keulimisenestoa ja ABS-jarruja. Nämä seikat ovat varmasti todellisten vetomiesten ja -naisten mieleen, mutta peruskäyttäjälle Dynamic-ajotila tarjoaa varmuudella riittävästi tehoa ja ominaisuuksia.
Uusi uljas ulkokuori
BMW S1000RR:ssä on mennyt uusiksi myös ajogeometria, jousitus ja ulkomuoto. Vaikka RR näyttää edelleen pitkälti samalta kuin aiemmin, on keulan mulkosilmäisyys väistynyt entistä aggressiivisemman muotoilun tieltä.
Rakenteelliset muutokset ovat tähdänneet siihen, että uusi S1000RR kääntyy mutkiin terävämmin ja sitä on helpompi kuljettaa ratamaalausten välissä nopeasti. Ajoasento on huomattavasti etukenoisempi kuin aiemmin ja oikeastaan BMW:n päällä ainoa luontainen asento on maata kyyristyneenä tankin päällä.
Alusta on edelleen sähköisesti säätyvä ja uusi aktiivinen DDC-alusta säätää jousitusta 10 millisekunnin viiveellä. Reagointi tien pinnalla tapahtuviin muutoksiin on ällistyttävän nopeaa ja alustan hienouden kyllä huomaa kun kasvattaa vauhtia.
Luonnollisesti myös jarruvarustus on kohdillaan ja keulassa ei monesta muusta poiketen olekaan alan stardardiksi muodostuneet Brembon Stylemat, vaan BMW:n logolla varustetut nelimäntäiset satulat. Se ovatko ne kokonaan baijerilaisen omaa tuotantoa, ei ole tiedossa. Työnsä ne kuitenkin tekevät kuten pitää.
Uudesta geometriasta johtuen kadulla ajaminen on suoraan sanoen tympeää hommaa. Paino on lähes täysin käsien päällä ja ajoasento on todella tiivis. Kaikki viittaavat siihen, että pyörä on luotu pelkästään radalle. Vaikka BMW sanoo RR:n olevan katukelpoinen ratapyörä, ei sen hankkimista voi varauksetta suositella katukäyttöön.
On helppoa ymmärtää BMW:n pyrkimys tehdä mahdollisimman nopea ratapyörä, mutta tällaisenaan sen soveltuvuus kadulle on todellakin toisarvoista. Harmi sinänsä, sillä edellisen sukupolven S1000RR oli yksi mukavimmista supersporteista katuajossa. Nyt supertehokasta katupyörää etsivän kannattaa suunnata huomionsa muihin malleihin.
Tuomas Rajala
Kehuja: raakalaismaisen tehokas, elektroniikka, terävä käytös mutkissa, keveys
Parantamisen varaa: käyttökelpoisuus katuajossa
