Ison nakupyöräluokan kärkikastiin kuuluva Yamaha MT-10 uudistui tälle kesälle melko perusteellisesti. Vuodesta 2016 markkinoilla ollut nakutykki säilyi ensimmäiset vuotensa lähestulkoon muuttumattomana, kunnes alati tiukentuvat päästörajat sekä kehittyneempien elektronisten avustimien tarve pakotti Yamahan keksimään uusia kujeita vääntöhirviön pitämiseksi ajanmukaisena.
Lähtökohtaisesti MT-10 on kulkenut omaa polkuaan ensiesittelystään lähtien, eikä se edes yritä sopia samaan muottiin kilpailijoiden kanssa. Massasta erottuva ulkonäkö, härski luonne sekä jumalaisesti vääntävä ja ääntävä crossplane-rivimoottori ovat olleet MT-10:n käyntikortit, kun kiivasta supernakua havittelevaa houkutellaan Yamahan leiriin.
Samaan konseptiin Yamaha luottaa uudenkin MT-10:n kohdalla. Entistäkin härskimmäksi muuttunut Transformers- henkinen etukate jakaa mielipiteitä, mutta valtavirrasta erottuminen lienee edelleenkin taattua. Euro5- luokkaan päivittynyt Yamaha R1:n pannuun perustuva nelisylinterinen crossplane-moottori on saanut kuusi lisähevosta ja jo ennestäänkin vahvalle keskialueelle on saatu lisää luonnetta ja käyttövoimaa. Myös painoa on tullut muutosten myötä pari kiloa lisää ollen nyt ajokunnossa 212 kg.
Etujarrun pääsylinteri on vaihtunut radiaali- Bremboon ja KYB- jousituksen asetuksia on hiottu tarkemmaksi. Kahteen suuntaan toimiva shifteri on nyt vakiovaruste ja ajovalot ovat kauttaaltaan ledejä. Merkittävä uudistus on saatu myös elektroniikkapuolelle suoraan R1:stä lainatun kuusiakselisen IMU- yksikön myötä, mikä tarkoittaa nipullista viimeisintä huutoa olevia ajoavustimia.
Pakettiin kuuluu kaarre-ABS, säädettävä moottorijarrutus, luiston-, keulimisen- ja sladinesto joka huomioi pyörän kallistuskulman sekä vakionopeudensäädin jossa mukana on myös nopeudenrajoitin. Viimeksi mainittu osoittautui varsinkin näin tehokkaassa pyörässä erittäin käyttökelpoiseksi varusteeksi, estäen kiihdytellessä toisinaan tapahtuvat tahattomat kattonopeuden ylitykset.
Moottorin terävyyden voi valita neljän eri moottorikartan väliltä ja avustimien toiminta on täysin muokattavissa kuljettajan tarpeen mukaan. Toki rämäpäille on jätetty myös mahdollisuus ylimääräisen holhouksen totaaliseen poiskytkentään, kun hassuttelun hetki koittaa.
Ulkomuoto jakaa mielipiteet
MT-10:n uusi muotokieli noudattaa hyvin pitkälti pienempien MT- mallien, 09:n ja 07:n aiemmin päivittynyttä ulkonäköä. Keskustelua uuden mörkö- MT:n olemus herätti koeajon aikana kanssamotoristeissa viljalti ja tuomioita oli useimmiten tasan kaksi, siitä joko pidetään tai sitten ei. Käden lämpöiseksi se ei jätä ketään.
Vaikka tekniikka suurin piirtein yhteneväistä R1:n kanssa onkin, ei MT kuitenkaan ole pelkistä katteista riisuttu supersport. Luokkansa tehokuninkaiden, Ducati Panigale V4:n tai KTM Superduke R:n hevosvoimamääriä ei Yamahalla ole lähdetty tavoittelemaan, vaan valmistaja on edelleen katsonut vähemmänkin riittävän nakupyörään.
Totuuden nimessä 166 hevosvoimaa riittää kyllä paremmin kuin hyvin lennokkaaseen etenemiseen. Mahdollisimman korkean huipputehon sijaan Yamaha on keskittynyt kehittämään MT:n jo ennestään vahvaa kierrosalueen keskialuetta, erittäin hyvin siinä myös onnistuen. Huippuvääntöä moottori tuottaa 112 Nm 9000 kierroksella mutta voimaa on tarjolla rajusti jo 4000 kierroksesta eteenpäin. Värinättömästi käyvä mylly vastaa kaasuun terävästi ja tunnokkaasti.
Moottorikarttoja muokkaamalla kaasunvasteen saa toki pehmeäksikin, mutta tuntuma on erinomainen kaikkein kiivaimmallakin asetuksella. Joustavan moottorin ja erinomaisesti toimivan shifterin ansiosta ajo on helppoa ja ennen kaikkea mukavaa. Yamahan vaihdeavustin toimii mainiosti myös pienillä kierroksilla, mikä sujuvoittaa arkiajoa oleellisesti. Hyvä ergonomia sallii pitkienkin päivämatkojen taittamisen ilman paikkojen puutumista.
Mukava ja naurettavan hauska
Ajoasento on sporttinen, mutta silti sen verran pysty, ettei kuskin paino makaa liiaksi käsien varassa. Myös polvikulma on ainakin lyhyemmälle kuskille sopiva. Hallintalaitteita oppii nopeasti käyttämään intuitiivisesti ja uusi 4,2” TFT-näyttö tarjoaa kattavasti tietoa, olkoonkin että kooltaan se voisi olla vähän isompi. MT-10 on ehdottomasti yksi mukavimmista pyöristä luokassaan, mutta se ei tarkoita, että pyörä olisi tylsä. Päinvastoin.
Vahvan keskialueen ansiosta Yamaha nostaa keulaa naurettavan helposti pelkästä kaasusta vielä kolmosvaihteella, mikä saa virneen levenemään kypärän sisällä korviin asti. Ainoastaan paikaltaan lähtö vaatii Yamahalla himpun verran tarkkuutta. Keulimisen hillitsemiseksi takaratas on nyt yhtä piikkiä pienempi kuin ennen. Ykkösvaihde on todella pitkä ja riittää helposti 120 km/h:n paremmalle puolelle. Näin ollen kytkintä joutuu liikkeellelähdöissä luistattamaan jonkin verran.
Joka tapauksessa, kiihdytys on joka kerta mitä viihdyttävin performanssi, jota tasaisesti käyvä ja jumalaisella sävelellä laulava crossplane- moottori taustalla säestää. Epäkeskeisen sytytyksen omaavan moottorin äänimaailmaan onkin tehtaalla panostettu erityisesti. Vaikka titaaninen pakoputkisto ei liiemmälti ääntä ilmoille päästelekään, ovat koneen imuäänet kaunista kuultavaa. Tankin sivuille on varta vasten tehty pieniä kaiuttimia muistuttavat erilliset kanavat, joiden kautta puhinat kuljettajan korviin kantautuvat.
Äänimaailman ja kipakan keulannostotaipumuksen lisäksi MT-10 viihdyttää isosti myös mutkatiellä. Kääntyvyys on ketterää ja samalla vakaata. Vaikka MT ei varsinaisesti mikään ratapyörä olekaan, inspiroi kepeä ajettavuus siinä määrin, että kun tilaisuus MT:n testaamiseen rataolosuhteissa avautui, ei mahdollisuutta voinut jättää käyttämättä.
Rata-ajo maistuu makealta
Alastaron moottoriradalla MT-10 suorittaa myös vahvasti. Pitkä ykkösvaihde on radalla pelkästään plussaa ja kaikilta osin säädettävän alustan saa kiristettyä tukevammaksi ratahommiin. MT:n peruskäytös radalla herättää luottamusta heti alkuunsa. Pyörä ei vikuroi missään tilanteessa ja pitää kulkusuunnan vakaana tiukoissa kallistuksissakin.
Kääntyvyys ei aivan yhtä terävää ja kevyttä ole kuin vaikka saman tehoisessa kilpailijassaan BMW S 1000 R:ssä, vaan käytös on hivenen vakaampaa ja rauhallisempaa.
Moottorin voima kasvaa lineaarisesti ja väkevä vääntö helpottaa mutkista kiihdyttämistä. Tehoa on tarjolla reippaasti yläkierroksillakin, mutta voimakkaan keskialueen ansiosta varsinaista tehopiikkiä ei ylärekisterissä juuri esiinny. Vauhdin kasvaessa kallistuksien rajat ilmenevät ensimmäisenä maahan osuvista jalkatapeista, tosin tällöin on renkaan sivupintakin jo kokonaisuudessaan käytössä. MT-10:n ensiasennusrenkaana toimii Bridgestone Battlax S22, mikä tunnetusti pelittää hienosti myös radalla. Kehittynyt luiston- ja sladinesto hoitaa hommansa sivistyneesti ajoa liikaa häiritsemättä.
Rivakan kiihdyttämisen voi aloittaa jo hyvissä ajoin kesken kaarteen, vaikka pyörä olisi vielä reippaassa kallistuksessakin. Sama hienostuneisuus koskee keulimisen hallintaa. Täyskaasukiihdytyksessä keula nousee hivenen ja jää nätisti ”leijumaan”, jolloin kuski voi keskittyä rauhassa tehokkaaseen kiihdytykseen. Jarrutuksissakin MT käyttäytyy hyvin. Hidastus reilun parinsadan vauhdista tapahtuu eleettömästi, eikä perä souda tai pompi pienempää vaihdetta alas polkiessa toimivan luistokytkimen ansiosta. Voimaa jarruissa kyllä riittää, mutta tuntuma voisi olla hivenen parempikin.
Vaikka rata-ajon ominaisuuksissa ja keveydessä MT-10 ei aivan terävimpien kilpailijoiden, kuten Ducati Streetfighterin, KTM Superduken tai BMW S 1000 R:n rinnalle nouse, on Yamaha kuitenkin kiistatta erittäin nopea pyörä myös radalla. Sen sijaan arkikäytössä ja ajomukavuudessa MT-10 menee heittämällä kilpailijoistaan ohi. Ajon helppous ja loputon hauskuus ovat merkitseviä elementtejä uuden MT-10:n puikoissa. Toki myös reilun 21 000 € hinnallaan MT-10 on edullisempi kuin edellä mainitut eurooppalaiset kilpakumppanit. Japanilaiskilpailijat Honda CB 1000 R sekä Suzuki GSX-S 1000 puolestaan jäävät kumpikin alle 20 000 euron, mutta niihin nähden Yamaha MT-10 on tehokkaampi ja ylivertaisesti varusteltu.
Sami Puskala
Kehuja: Moottorin toiminta ja äänet, vaihteiston toiminta, helppo ajettavuus, ajamisen hauskuus.
Parantamisen varaa: TFT-näyttö turhan pieni, erittäin pitkä ykkösvaihde.
