Brittiläisen Triumphin leipälajina ovat aina toimineet klassisen komeat twini-koneella varustetut cruiserit. Street Cup edustaa tuota lajia puhtaimmillaan.
Street Cup nimi saattaisi viitata Bonneville-tuoteperheen suorituskykyisempään laitaan, mutta nimi johtaa pahasti harhaan. Se on mietoakin miedompi moottoripyörä, joka ei retostele tehoilla tai äänillä.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että Street Cup olisi huono moottoripyörä, päinvastoin. 900-kuutioinen ja 8-ventiiilisen twinin ympärille rakennettu Street Cup tarjoaa ajamisen iloa ja vaivattomuutta, jota nautiskelijat osaavat arvostaa. Trumppa voittaa puolelleen kovempaakin menoa arvostavan motoristinkin.
Triumph Street Cupilta on turha odottaa räväkkää suorituskykyä, sillä 900-kuutioinen pata tuottaa 55 hevosvoiman tehot ja 80 Nm vääntömomentin. Huipputeho saavutetaan prätkämaailmassa varsin alhaalla – 5 900 kierroksen kohdalla. Huippuvääntö puolestaan luovutetaan kuskin käyttöön jo 3 000 kierroksen tuntumassa.
Moottoria on tarpeetonta huudattaa
Matalaviritteinen ja alhaalla huippunsa luovuttava moottori on luonteeltaan sellainen, että kierrosten keräämisellä ei ole juuri merkitystä. Jos Street Cupilla mielii kiihdyttää kovempaa, kannattaa se tehdä potkimalla sisään suurempaa pykälää mahdollisimman nopeasti. Rajoittajalle moottoria on aivan tarpeetonta huudattaa.
Vaikka pata ei rajuja tehoja tuotakaan, on se varsin pätevän oloinen. Tavallisesti twinit tärisevät ja värisevät hurjasti, mutta Street Cup on toista maata. Mylly on käytännössä värinätön ja monipisteruisku tekee koneesta jouhean ja koko kierrosalueella nätisti vääntävän.
Äänimaailma on vakioputkilla hiljainen, mutta kohderyhmää silmällä pitäen se lienee aivan oikea ratkaisu. Jo varttuneempaan ikään päässyt kuljettaja arvostanee karmeaa meteliä enemmän sitä, että pyörällä voi startata pientaloalueella varhaisena aamuna herättämättä koko kulmakuntaa. Tarjolla on luonnollisesti äänekkäämpiäkin putkia mikäli sellaisia pyöräänsä toivoo.
Ilmaisu muodollisesti pätevä sopii Triumph Street Cupiin täydellisesti. Kompaktin rungon ja säyseän moottorin ympärille on suunniteltu varsin tyylikäs kokonaisuus, joka flirttailee kahvilakilpurimaailman kanssa.
Tekniikkaa klassisissa kuorissa
Vaikka moottori on moderni ja pyörä pursuu tekniikkaa, on kokonaisuus haluttu pitää klassisena. Mittaristo on analoginen, vaikkakin digitaalisilla mausteilla. Pyörässä on ABS-jarrut ja kaasu on ride-by-wire. Keulassa on yksi levy, mutta sen tuoma jarrutusteho on suorituskyky huomioiden riittävä.
Jännittävä yksityiskohta on se, että Street Cupissa on poiskytkettävä luistonesto, joka on suoraan sanoen aivan turha ominaisuus tämän kaltaisessa pyörässä. Takapyörää kun ei saa vahingossa pyörimään missään tilanteessa.
Pyörään on tarjolla kaksi erilaista maalausteemaa, jotka molemmat ovat kaksivärisiä. Ujomman kuskin kannattanee valita musta-harmaa –versio, sillä kelta-harmaa kerää katseita ja kyselijöitä.
Street Cup on varustettu Trumpan omilla tangonpääpeileillä, jotka täydentävät kokonaisuuden. Käytännössä ainoa häiritsevä tekijä on kammottavan kokoinen kilpiteline, jonka lähes jokainen korvannee ensitilassa tarvikemallisella.
Toinen ihmetystä aiheuttava asia on Trumpan vähintään persoonallinen stonga, joka vaikuttaa enemmän pienen paikkakunnan harrastelijasepän tekemältä kuin suunnittelijan piirtopöydällä alkunsa saaneelta. Koeajon päätteeksi en vieläkään osaa päättää onko stonga susiruma vai äärimmäisen tyylikäs.
Lisäosia löytyy
Vaikka Trumpan ”näyttäytymisversio” on jo tehtaalta tullessaan varsin tyylikäs, on siihen saatavilla melkoinen määrä laukkuja, putkia, moottorin kuoria, jalkatappeja, pleksejä, vilkkuja ja muita lisäosia. Niillä Street Cupin hinnan saa hilattua uudelle tasolle.
Mikään halpa pyörä Street Cup ei vakioversionakaan ole. Lähtöhinta on 14 700€, mikä tuntuu melko kovalta. Luistonestot ja turhat herkut poistamalla hintaa olisi varmasti saanut hilattua hieman alemmas, mikä houkuttelisi varmasti lisää ostajia. Tällaisenaan hinta on melko suolainen.
Parhaimmillaan Street Cup on kaupunkipyörittelyssä ja rauhallisessa kruisailussa taajaman ulkopuolella. Mutkateillä vauhti kerätään rauhassa ja mutkiin taivutellaan tasakaasulla. Ajaminen on hauskaa, vaikka pyörä saattaa tuntua äkkiseltään hieman kiikkerältä.
Street Cupissa ilahduttava fakta on se, että painoa on siunaantunut vain 200 kilon verran. Useasti Trumpan kaltaiset retrolaitteet saattavat kellottaa vaa’alla lähemmäs 250 kiloa, mikä tekee hallaa myös suorituskyvylle.
Myös aloittelijoille ja persjalkaisille
Triumph Street Cup on varteenotettava vaihtoehto myös aloittelijoille ja lyhyemmille kuskeille, sillä matala pyörä on helppo hallita ja istuinkorkeus on vain 780 mm. Useasti aloittelijat päätyvät custom-henkisiin pyöriin, jotka ovat Street Cupiin verrattuna huomattavasti hankalampia käsiteltäviä.
Ajoasento on parempi kuin ulkonäkö antaa odottaa. Erikoisesti muotoiltu stonga tekee asennosta eteen nojaavan, mutta yllättävän mukavan. Polvikulma on toki tiivis, mutta ei häiritsevä. Mikään matkapyörä Street Cup ei kuitenkaan ole, sillä 50 kilsan kohdalla selkää ja persettä on pakko lepuuttaa.
Triumph Street Cup on letkeän rento ja näyttävä retrocruiser, joka miellyttänee eniten tyylitietoista kuskia. Se huutaa kaverikseen komeaa urosta tai näyttävää naarasta, joka pukeutuu 2 000€ vintage-nahkatakkiin ja haluaa tehdä komean sisääntulon moottorikahvilaan. Vauhdinnälkäisen prätkäilijän kannattaa katsella muita vaihtoehtoja.
Tuomas Rajala
Kehuja: värinätön moottori, komea ilmestys, ajamisen helppous, kevyt rakenne
Parantamisen varaa: suorituskykyä saisi olla lisää, hinnoittelu
