Honda VFR

Tämä on kahdeksas omistamani moottoripyörä. Vuosia kertyy minun mittariini enemmän kuin tuhansia kilometrejä pyörään, joten on aika luovuttaa se ahkerampaan käyttöön. Pyörä on huollettu ja ajovalmis tälle kaudelle. Ostin pyörän neljä vuotta sitten ja vaihdoin renkaat, jarrupalat, nesteet ja tein venttiilien säädön. Tämä 16-venttiilinen VTEC moottori käy 8:lla venttiilillä alle 6500 kierroksella. Kierrosten noustessa öljynpaine työntää lepäämässä olleiden venttiilien varsiin teljen ja yläkierroksilla kaikki venttiilit ovat käytössä. Rakenteesta johtuen säätöä varten joudutaan irroittamaan nokka-akselit (4kpl), mittaamaan olemassa olevien säätöpalojen ja kuppin paksuudet, asettamaan estepala teljelle ja poistamaan vastajouset. Sitten kasataan, mitataan välykset, lasketaan uudet paksuudet ja tilataan sopivat vaihtopalat sekä -kupit. Kolmannen kerran nokka-akselit irti, uudet palat ja kupit paikoilleen, estepalat pois, vastajouset takaisin ja kone kasaan.

Tekevälle sattuu, kaadoin pyörän peräkärryn putkikaidetta vasten, josta muistona ovat tankissa oleva klommo ja katteessa näkyvät naarmut. Muutoin katteet ovat täysin ehjät, kuten pyörän muutkin osat. Geeneiltään VFR on ratapyörän sukua ja alkuperäinen ajoasento on suunniteltu yli 150 km/h ajonopeuksille, joten lisäsin ohjaustankojen siirtopalat ajoasennon nostamiseksi ja kaasukahvan palautusvoimaa pienentävän kitkajarrun kaasukäden rasituksen pienentämiseksi. En suosittele tätä vasta-alkajan moottoripyöräksi, jäykähkö kytkin, olematon vääntö alakierroksilla ja liikaa tehoa. On kokeneen kuskin nautiskelupyörä mutkateille.