Harvemmin on uuden pyörän koeajoa tullut odoteltua ihan niin suurella innolla kuin DesertX:n kohdalla. Pyörän konseptimalli esiteltiin vuoden 2019 EICMA-messuilla ja myönnettävä on, että DesertX:n aavikkokilpurimainen ulkomuoto iski kuin nyrkki. Tuotantomalli esiteltiin melko nopeasti jo viime kesäksi, mutta kun kaikki maahan saadut harvat yksilöt myytiin käsistä välittömästi, jäi koeajo pelkäksi haaveeksi.
Tänä keväänä tilanne on toisin ja pyöriä taas saatavilla. Tuusmotorin Demoweekendillä maahantuojan uudet Ducatit olivatkin vihdoin ajettavana, joten uutuuden selkään oli päästävä ensimmäisten joukossa. Pyörärivistössä seisova valkoinen DesertX on uljas näky. Tuotantomalli eroaa muotojensa puolesta konseptista yllättävän vähän, mikä on erittäin iloinen asia.
DesertX on ehdottomasti yksi näteimmistä seikkailupyöristä mitä eteen on tullut. Ulkonäössä on yhdistelty retroa ja nykyaikaa tavalla, joka tosiaankin miellyttää silmää. Vaikutteita on haettu vahvasti takavuosien Paris-Dakar- voittajasta, Cagiva Elephantista, mikä ainakin itselle on se koukuttavin juttu.
Ensimmäinen oikea adventure
DesertX on Ducatille merkittävä virstanpylväs, sillä se on merkin ensimmäinen ”oikea” adventurepyörä. Toki mallistossa on ollut jo vuosikausia Multistrada eri versioineen, mutta varsinaiseksi kurapyöräksi sitä ei voi sanoa. Siinä missä ”Multsari” on enemmänkin sorateille sopiva sporttinen matkapyörä, on DesertX ihan oikeasti maastokelpoinen laite.
Maavaraa on tarjolla 250 mm ja istuinkorkeutta 875 mm. Kieltämättä alkuun arvelutti, kuinka keskivertoa hieman lyhyempänä kintut ylettäisivät Ducatin satulasta maahan, mutta huoli osoittautui turhaksi. Tehdassäädöissä DesertX:n jousitus painuu selkään istuessa juuri sen verran, että lyhyemmälläkin kuskilla kengän kärjet ylettävät maahan molemmilta puolilta melko ongelmattomasti.
Käsittelyä helpottaa myös Ducatin kohtuullinen paino, joka tankattuna jää reilun 220 kilon tuntumaan. Jos pyörä tuntuu edelleenkin liian korkealta, voi lisävarusteena tilata 10 milliä matalamman istuimen. Madallussarjalla DesertX niiaa vielä 20 milliä lisää, joten kuskin maltillinen pituus ei sen hankintaa estä. Lisävarustelistalta löytyy myös korkeampi Rally-satula, jos taas vakiotuhto tuntuu matalalta.
Teknisesti DesertX perustuu Multistrada 950-malliin. Kone on tuttu 937-kuutioinen, 90-asteinen V2, joka tuottaa 110 hevosvoiman tehon. Vääntöä Testastretta-koneesta irtoaa suurimmillaan 92 Nm, mikä takaa DesertX:n vaivattoman liikehdinnän matalammillakin kierroksilla. Kone kuulostaa tutulta heti käynnistäessä ja vaihde naksahtaa päälle kevyen kytkimen avulla täsmällisen tuntuisesti.
Kytkin on tunnokas ja Ducati lähtee liikkeelle sujuvasti. Vaikka pyörä on korkea, on tuntuma erittäin tasapainoinen. Ruuhkajonossa ajo käy kuin leikki ja korkealta näkee hyvin edessä olevien autojen yli. Helppoudesta huolimatta DesertX:n paikka ei ole ruuhkassa madellessa, joten suuntaan keulan kohti mutkaisempia mantuja.
Ajoasetusten viidakossa riittää valinnanvaraa
Ajomoodit ovat nykypyörässä selviö ja DesertX:ssä niitä löytyy peräti kuusi: Touring, Sport, Wet, Urban, Enduro ja niihin hauskimpiin hetkiin tarkoitettu Rally. Jokainen asetus tarjoaa tietysti oman avustimien ja moottorinohjauksen kombonsa. Onko ajomoodien määrässä enempi aina parempi, on tietysti makuasia, mutta ei kai se vara venettä kaadakaan.
Omassa ajossa tuli vaihdeltua tilanteen mukaan lähinnä Sportin, Enduron ja Rallyn välillä. Sport-asetus antaa niin tarkan ja hyvän kaasunvasteen, ettei pehmeämpää tullut kertaakaan kaivanneeksi sadekelilläkään. Enduro-moodi pehmentää kaasua tuntuvasti ja muuttaa luistonestoa sallivammaksi. Rally-asetuksessa avustimien toimintaherkkyyden saa säädettyä haluamakseen.
Se mitä maastoajossa jää kaipaamaan, on luistoneston pikainen poiskytkentämahdollisuus. Toki senkin saa pois päältä, mutta melko hankalasti valikoiden kautta. Säätövalikon käyttöliittymä on helppo, kunhan sen toiminnan ensin opiskelee kunnolla ja mielellään ennen kuin lähtee ajoon. Mainio asia on, että haluttu ajoasetus pysyy päällä, vaikka koneen välillä sammuttaisikin.
Ajoavustimia löytyy koko paletti ja vieläpä vakiovarusteena. Tärkeimpinä niistä kaarre-ABS:it, luiston- ja keulimisenesto, moottorijarrutuksen säätö, vakionopeussäädin sekä molempiin suuntiin toimiva quickshifter. 5-tuumainen TFT-mittaristonäyttö on kaikkiaan selkeälukuinen ja muuttaa ulkoasuaan käytettävän ajomoodin mukaan. Lisävarustelistalle jääkin oikeastaan vain 8-litrainen lisäpolttoainesäiliö ja laukkusarja.
Perustukset kunnossa
Sähköisten varusteiden ohella myös ”manuaalisiin” varusteisiin on panostettu isosti. Tyylikkäiden pinnavanteiden koko on edessä asianmukaisesti 21- ja takana 18-tuumainen. Pysäytyksestä huolehtii edessä Brembon urheilulliset 320-milliset tuplalevyt M50-radiaalisatuloilla ja jarruteho vertautuukin helposti sporttipyöriin.
Alusta on kokonaisuudessaan KYB:in valmistetta ja kauttaaltaan säädettävissä. Joustomatkaa löytyy edestä 230 milliä ja takaa 220 milliä, mikä on riittävä määrä vähän vaativampaankin maastoon. Kokonaisuuden kruunaa vakiovarusteinen hydraulinen ohjausiskari. Ensiasennusrenkaana Ducatissa on erittäin toimivaksi sekarenkaaksi todettu Pirelli Scorpion Rally STR.
Matka-ajossa huomaa nopeasti DesertX:n ergonomian toimivuuden. Ajoasento on erittäin levollinen ja satulassa jaksaa istua pidempäänkin väsymättä. Pieni miinus tulee pleksin aiheuttamasta turbulenssista kypärän seutuville. Pystyssä rally-mallisessa katelasissa ei ole säätömahdollisuuksia ja kypärämelu äityy vauhdin myötä kohtalaisen kovaksi.
Mutkatielle siirtyessä DesertX alkaa näyttää osaamistaan. Mitä huonokuntoisempi tie, sitä paremmin ajo maistuu. Ducatilla pystyy etenemään todella sporttisesti asfaltillakin, KYB-alustan niellessä eleettömästi routavauriot ja isommatkin montut. Iskunvaimennus on jatkuvasti ajan tasalla ja jousituksen pehmeydestä huolimatta kaarreajo on täsmällistä ja tukevaa. Pirelli Scorpionit tarjoavat hyvin pitoa jyrkempäänkin kanttailuun.
DesertX:llä laittaa mutkateillä helposti kampoihin ihan oikeillekin sporttipyörille, ainakin nykykuntoisella tieverkollamme. Moottorissa on sopivasti tehoa sporttiseen ajoon. Paras veto alkaa n. 4000 kierroksen korvilta ja voimaa on tarjolla katkotta läpi kierrosalueen. Kone kiertää halukkaasti aina kymppitonniin asti ja kiihdytykset ovat sulavia herkästi toimivan shifterin avulla. Vaihteet vaihtuvat erittäin sujuvasti myös pienemmälle pienen välikaasun säestyksellä. Vaihteiston välitykset ovat verrattain tiuhat, mikä osaltaan lisää voimantuntua.
Soralla se elämä vasta alkaa
Vaikka meno maistuu asfaltillakin, on paras hupi vielä edessä, kun siirrytään soratielle. Rally-asetuksella pidän aluksi luistonestoa kakkosasennossa, mutta toiminnaltaan se ei ihan markkinoiden parhaiden tasolle yllä. Systeemi katkaisee levenevän luiston hiukan karkeasti, eli niin sanottu ”rajoitinta” vasten luistattelu on vähän tökkivää. Pirellit tarjoavat kuitenkin soralla niin hyvää pitoa, että kytken estot pois päältä kokonaan.
Tässä kohtaa moottorin väkevävetoinen keskialue, mainio kaasunvaste ja toimivat renkaat muodostavat pyhän kolminaisuuden, joka saa kypärän sisällä aikaiseksi erittäin väkeviä onnistumisen tunteita. Ducatia on äärimmäisen nautinnollista lennättää mutkasta toiseen perä sievästi sivulla liitäen. Luiston kulmaa on helppo säädellä tunnokkaalla kaasulla.
DesertX on hyvä ajaa tapeilla seisten. Tankista saa sopivan tuen polville ja stonga on riittävän korkea. Jousitus nielee montut esimerkillisen hyvin ja Ducati liitää epätasaisuuksien yli pehmeästi ja määrätietoisesti. Päivän soratiepärtsäilyn jälkeen oli pakko vielä pistäytyä DesertX:n kanssa paikallisella montulla. Erinomainen alusta ei petä vähän isommissakaan heitoissa. Iskunvaimennus ”demppaa” pienet loikat hallitusti ja kuskilla säilyy vahvana tunne tilanteen herruudesta.
Kaiken kaikkiaan Ducati on onnistunut esimerkillisen hyvin ensimmäisen seikkailupyöränsä kanssa. Pitää kuitenkin muistaa, että se porukka, mihin DesertX nyt rehvakkain elein liittyy, ei ole mikään pursiseura. Vastassa on varsin kovia luita, mm. KTM 890 Adventure R ja Husqvarna Norden 901 sekä perusversiona, että Expedition-mallina. DesertX puitteet ja käytännön toimivuus ovat kuitenkin sen verran hyvin balanssissa, että mallille voi ennustaa valoisaa tulevaisuutta keskiluokan seikkailupyöräluokassa.
Oikeastaan ainoa asia missä Ducati joutuu antamaan hiukan tasoitusta, on hinta. DesertX:n hinnat alkavat 23 990 eurosta, mikä on parisen tonnia pahinta kilpailijaa KTM 890 Adventure R:ää enemmän. Vastikään markkinoille tullut Husqvarna Norden Expdeditionin hintakin jää alle 23 000 euron, joten retrohenkistä aavikko-Ducatia kaipaava joutuu kaivamaan taskujaan hieman syvemmältä.
Sami Puskala
Kehuja: Ulkonäkö, alustan toiminta, ajettavuus, varusteet
Parantamisen varaa: Korkea hinta
