BMW:n sporttinen adventurepyörä S1000XR uudistuu kaudelle 2017. Ajatuksena lähtökohtaisesti täydellisyyttä hipovan pyörän päivittäminen uusiksi tuntuu haasteelta, johon harva pyörävalmistaja onnistuisi vastaamaan. Mutta BMW onnistuu.
S1000XR päivittyy maltillisesti, mutta olennaisilta osin. Ensimmäisen sukupolven pahoja värinöitä tuottava ohjaustanko on saatu korjattua paremmaksi ja tehoa on 5 hevosvoimaa lisää, joten huippulukeman nousee uudessa versiossa 165 hevosvoimaan. Näiden lisäksi kantavuus on kasvanut 10 kilolla, joten lastia saa mukaan entistä enemmän.
Markkinoiden parhaimpiin kuuluvaa sport-adventurea ei aiemminkaan ole voinut sanoa tehottomaksi, mutta huipputehonnostaminen 165 hevoseen ei toki haittaa mitään. Voimantuotto on edelleen jouhevaa ja ruutia piisaa ihan millä kierrosalueella tahansa.
Moottori on yksi parhaista mitä missään pyöräluokassa on tarjolla. Sama nelisylinterinen pata löytyy XR:n ohella S1000RR ja nakumalli S1000R:stä. RR:n tapauksessa tonnisesta padasta revitään yli 200 hevosvoimaa. S1000R:ssä motti on sama kuin XR:ssä.
160 hevosvoiman ja 112 Nm:n parametreilla moottori on tiivistettyä ajonautintoa. Uusi tehokkaampi moottori tekee siitä markkinoiden tehokkaimman sporttiadventuren, sillä taakse jää nykyisellään myös Ducatin erinomainen Multistrada.
Tiukasti kilpasilla Ducatin kanssa
S1000XR:n pahimmat kilpailijat ovatkin juuri Ducati Multistrada ja Aprilia Caponord. Sellaiseksi voidaan toki laskea myös KTM 1290 Super Adventure ja BMW R1200GS, jotka ovat kuitenkin vähemmän sporttisia adventurepyöriä.
Koeajolle tarjoutui mahdollisuus kauniissa alppimaisemissa, joissa XR lienee paras mahdollinen moottoripyörä, mitä maailmassa on tarjolla. Ajoergonomialtaan sen on erittäin mukava ja suorituskykyä ja ajo-ominaisuuksia löytyy kovempaankin kyytiin.
BMW:n parantelema vähemmän värinöitä tuottava ohjaustanko on helppo todeta toimivaksi ratkaisuksi, sillä kädet eivät puudu pidemmälläkään ajorupeamalla. Aiempi versio sai osakseen kovaa kritiikkiä siitä, että stonga puudutti kuskin kädet nopeasti.
Moottorin lisähevosten vaikutuksesta on hankala sanoa juuta saati jaata, sillä edellinen sukupolven XR:ää ei sitäkään voinut sanoa varsinaisesti tehottomaksi. Mutta Alppien vuoristoteillä ruutia kyllä tuntui riittävän niin runsaasti, että välillä oli hankala tietää oliko alla supersport vai sporttinen adventure.
4-syliterisen voimantuotto on niin sulavaa kuin nykytekniikalla on mahdollista. Siinä missä vaikkapa KTM 1290 SuperAdventuren 2-sylinterinen moottori on häijy ja raaka, lähestyy BMW valtavaa voimapotentiaalia hyvin eri suunnasta. Voima tulee ulos kuin modernista tuplaturbomoottorista, eli löylyä on tarjolla ihan millä vaihteella tahansa.
Erityisen sulavaa ja helppoa ajamisesta tekee markkinoiden hienostunein shifteri. Sen avulla vaihteita voi läiskiä sisään ylös ja alas ilman kytkintä. Vaihdeavustin katkoo sytytyksen lisäksi bensansyöttöä, minkä vuoksi tuntuma on todella pehmeä ja vaihdot nopeita.
Tekee mieli kiihdytellä
S1000XR on kummallinen yhdistelmä supertehokasta sporttipyörää ja mukavaa adventure-henkistä matkapyörää. Sen sarvissa viihtyy todella pitkiä ajopätkiä, mutta sillä tekee samaan aikaan jatkuvasti mieli kiihdytellä koko voimareservin edestä. XR on kompromissi, joka ei tunnu sellaiselta.
Alppiteillä S1000XR rääkyy kuin moottoriradalla. Vääntävän moottorin ja laajan tehoalueen vuoksi vuoristossa pärjäisi käytännössä pelkällä ykkösvaihteella, mutta pykälien vaihtelu on shifterin ansiosta niin mukavaa, ettei konetta raaski huudattaa koko ajan punarajalle.
BMW S1000XR:n kehuminen pelkän moottorin osalta ei kuitenkaan tee oikeutta kokonaisuudelle, jota käskiessään ei ylistyssanoja puutu. Vaikka pyörä on sporttisempia varttikatteellisia pyöriä korkeampi, ei sitä huomaa ronskimmassakaan ajossa. Ainakaan moottoriradan ulkopuolella.
Sporttinen adventure ei toki ole supersportin veroinen kaveri radalla, sillä korkeus tekee tepposet ennen kaikkea silloin kun vauhti painuu lähemmäs 200 kilometrin tuntilukemaan. Silloin korkeus ja kookas etukate alkavat tehdä ilmanvastusta.
Laukut pilaavat kovat vauhdit
Koeajon aikana XR:llä tarjoutui mahdollisuus kokeilla reippaampia ajovauhteja autobahnilla täydessä reissuvarustuksessa. BMW:n omat sivulaukut sopivat pyörään erittäin hyvin, mutta niillä vauhtia ei voi valitettavasti pitää 200 kilometrin tuolla puolen. Täydellä lastilla XR alkaa woblaamaan ilkeästi jo 185 km/h:n jälkeen, vaikka menohaluja riittäisikin.
Erityisen kiikkeräksi etupää muuttuu silloin kun BMW:llä kiihdyttää rivakan täyskaasukiihdytyksen kahdensadan tuntumaan. Rauhallisesti kiihdytettäessä tilanne ei ole yhtä paha, mutta meno on laukkujen kanssa varsin jännittävää touhua. Ilman laukkuja huippuvauhteja voi painaa menemään moottoritiellä aivan huoletta.
Matkapyöränä S1000XR on vertaansa vailla ja haastaa vakavasti myös iso-Gessun. R1200GS soveltuu paremmin sorataipaleille, mutta pelkällä asfalttipinnoitteella pysytellessä vetää S-sarjalainen pidemmän korren. Ainoa miinus esimerkiksi Adventure-mallin Gessuun on se, että XR:n tankki on GS:ää pienempi.
Sen etuja Gessuun verrattuna ovat pienempi elopaino, helpompi käsiteltävyys, monipuolisempi moottori ja sliikimpi ulkonäkö. Siinä missä GS on sekoitus norsua ja pelikaania, on XR viileämpi ja tyylikkämpi.
Pahin kilpakumppani on ehdottomasti Ducati Multistrada, sillä KTM:n adventuret ja BMW:N GS:t ovat selkeästi maastoisempia, Aprilia jää taakse tehossa ja muut kisaajat eivät yllä samalle tasolle hienostuneisuudessa ja sporttisuudessa. Ducatin kanssa kilpailu on raakaa ja valinta täytyykin tehdä kahden erityylisen moottorin kanssa.
Uudistetusta XR:stä on käytännössä mahdotonta löytää puutteita, sen moottori on jumalainen, ajo-ominaisuudet ja –ergonomia huippuluokkaa ja varustelu kattava. Shifterillä, dynaamisella alustalla ja vakionopeudensäätimellä varustettu S1000XR tarjoaa kaiken mitä moottoripyörältään voi toivoa.
Tuomas Rajala
Kehuja: täydellinen komromissi, upea moottori, varustelu, ajoergonomia
Parantamisen varaa: sivulaukut pilaavat kovat ajovauhdit
