BMW julkaisi uuden 1200-kuutioisen GS:n viime kaudella. Tuolloin seikkailupyörien kruunaamaton kuningas loi nahkansa uudelleen ja nousi jälleen yhdeksi moottoripyörämaailman puhutuimmaksi tuotteeksi.
Nyt julkaisuvuorossa on iso-Gessun Adventure-versio, joka tekee allrounderista entistäkin monipuolisemman moottoripyörän. Jo tavallinen malli soveltuu miltei kaikkeen, mutta Adventure-versio antaa lisää seikkailunhaluiselle motoristille.
Suurimmat eroavaisudet Adventure-mallissa ovat pinnavanteet, korkeampi maavara, suurempi tankki ja loivempi ohjauskulma. Lista kuulostaa pieneltä, mutta vaikutukset ovat yllättävän merkittäviä.
Kymmenen litraa lisää
Maavaraa Adventure-mallissa on pari senttiä tavallista mallia enemmän ja joustovaraa saman verran. Tankin kapasiteetti on Adventuressa kymmenen litraa normaalimallia enemmän, joten toimintasäde on moottoripyörämaailmassa poikkeuksellinen.
30 litran polttoainevarannolla R1200GS Adventure kulkee ilman tankkausta jopa 600 kilometrin taipaleen. Sen saavuttaminen vaatii kuitenkin rauhallista ajotapaa, sillä vauhdin lisääminen ja maastossa ajaminen nostavat kulutusta reippaasti.
Nopeuden nostaminen 80 km/h:sta 120 km/h:iin tarkoittaa keskikulutuksessa kahden-kolmen litran lisämenekkiä. Tuhannen kilometrin koeajolla kulutus pyöri lähempänä kuutta litraa, joten tankillinen riitti noin 500 kilometrin taipaleeseen.
Erikoiset pinnavanteet
Parin sentin lisämaavaraa ei normaaliajossa juuri huomaa, eikä itse asiassa kovin helposti edes huonommilla alustoilla. Alustassa on toki joustovaraa normaalia enemmän, mutta se tuskin muodostuu ongelmaksi perusversiossakaan.
Adventuren avut pääsevät kuitenkin paremmin oikeuksiinsa juuri silloin kun olosuhteet ovat mahdollisimman kurjat. Pidempi toimintasäde auttaa taivaltamista reissuilla, joissa tankkauspisteet ovat kiven alla.
Sama pätee pinnavanteisiin, jotka BMW on toteuttanut persoonallisesti. Pinnat on sijoitettu vanteiden sivuun, mikä mahdollistaa tubeless-renkaiden käyttämisen. Rakenteen ansiosta pinnojen vaihtaminen käy rengasta irroittamatta ja uuden pinnan voi ruuvata rikkoutuneen tilalle hetkessä.
Erityislaatuiset vanteet ovat tiettömilä korpitaipaleilla kuin taivaan lahja, sillä renkaan irroittaminen kenttäolosuhteissa ei ole sitä kaikkein nautinnollisinta. Pinnan katkeaminen tai vääntyminen kun ei vaadi kuin yhden sopivasti törröttävän oksan vanteen välissä.
Ei se kaikkein helpoin kaveri
Kookas ja yläpainoinen ”Gessu” ei suoraan sanoen ole se kaikkein helpoin pyörä pehmeässä rantahietikossa tai kuraisella metsätiellä. Varsinkaan jos alumiiniset laukut on lastattu täyteen retkivarusteita.
Laukut on sijoitettu kohtalaisen korkealle, mikä korostaa jo valmiiksi yläpainoista pyörää. Vähänkään lyhyempijalkaisen kuskin on hankala hallita painavaa prätkää liukkaalla, sillä tasapainon horjuessa paino tekee tehtävänsä.
Kaatumiset ovatkin enemmän sääntö kuin poikkeus. On olemassa kahdenlaisia Gessukuskeja. Niitä jotka ovat kaataneet pyöränsä ja niitä jotka tulevat kaatamaan sen. Koeajolenkillä BMW ei käynyt nutullaan kertaakaan, mutta kaukana sekään ei ollut.
Osaavissa käsissä R1200GS on ketterä pyörä myös huonommissa olosuhteissa, mutta sen iso koko ja mittava paino vaativat totuttelua ja ajotunteja taaksensa. Aloittelijoiden käsissä se on notkea kuin rautakanki.
Bokserikone on leveä
Leveälle ulottuva bokserikone ja kaatumaraudat tekevät hiekalla ajamisesta haastavaa, sillä jalkaa ei voi potkia sisäkurviin samalla tavalla kuin sirommissa kurapyörissä. Iso-Gessu vaatii tässäkin suhteessa uudenlaisen ajotavan opettelua.
Mutta yksi seikka tekee BMW:n kookkaimmasta adventure-pyörästä ylivertaisen myös hiekalla. Se on juureva vääntö, jonka ansiosta takarenkaan saa lyömään joutavaa suurellakin vaihteella.
Väännön ansiosta voi oikeanlaisella alustalla vetää pitkiä sladeja. Ja hyvällä hiekkatiellä matkavauhdin voi pitää helposti satasen tuolla puolen. Soralla iloitellessa tosin kannattaa kuitenkin muistaa, että edes Brembon radiaalit eivät pysäytä pyörää niin kuin asfaltilla.
Hiekkateiden lisäksi iso-Gessu on kuin kotonaan syheröisillä maanteillä ja jopa rataolosuhteissa. Koeajon aikana tarjoutui mahdollisuus kokeilla BMW:n kykyjä Motoparkissa Virtasalmella.
Norsu moottoriradalla
Vaikka R1200GS:n elopaino on täyteen tankattuna 260 kiloa, menee se radalla yllättävän ketterästi. Taitavan kuskin näpeissä taakse jäävät harrastajakuskit supersporteineen, mutta tavallisen tallaajankin otteessa pyörä on yllättävän nopea.
Suurin kiitos rataominaisuuksista kuuluu ruudikkaalle moottorille ja erinomaiselle alustalle. R1200GS Adventuressa on BMW:n dynaaminen alusta, joka reagoi kallisteluun ja radan mahdollisiin epätasaisuuksiin eleettömästi.
Gessulla ei palele päätä edes 180 km/h:n vauhdissa polvi maata viistäessä, sillä jousitus herättää luottamuksen jo muutaman treenikierroksen jälkeen. Ajaessa on ällistyttävää huomata kuinka voimakkaasti isoa pyörää uskaltaa kallistaa.
Paremmin radalle soveltuvan rengastuksen kanssa BMW olisi varmasti vieläkin nopeampi, vaikka ratakäyttöön pyörää ei luonnollisesti kannatakaan hankkia. Sen vahvuudet ovat kaikkialla muualla.
Huonojen olosuhteiden pyörä
Hauskimmillaan R1200GS Adventure on ehdottomasti siellä, missä suurimmalla osalla moottoripyöristä matkanteko katkeaa. Kun asfaltti vaihtuu soraan ja tiiviksi pakkautuneet irtokivet puuterimaiseen hiekkaan, alkaa taival maistua.
Mäntyjen reunustamalla metsätiellä ajaminen tarjoaa sellaista nautintoa, jota harvoin pääse maistamaan asfalttipinnalla. BMW tekee mieli ajaa koko ajan huonommalle uralle ja haastaa pyörän ominaisuudet kerta toisensa jälkeen.
Meno tyssää aloittelijan käsissä helposti, sillä pääasiassa katukäyttöön tarkoitetut ensiasennusrenkaat eivät oikein sovellu sateen kyllästämälle kurapolulle. Niillä pärjää silti vähän heikommallakin alustalla.
Adventure-pyörällä suurinta nautintoa tuottaa se kun lähes kolmesataakiloista norsua pääsee kaivamaan ylös pyörän upottua metrin syvyiseen mutavelliin. Se tyydytys, jonka raataminen tuottaa, on jotain sanoinkuvaamatonta.
Kelpaa myös asfalttisoturiksi
Metsäpolkujen ja hiekkateiden lisäksi BMW on kuin kotonaan myös matkamotoristin työkaluna, sillä R1200GS:n ajoasento on toimiva pidemmilläkin siirtymillä. Penkki on mukava ja polvikulma soveltuu hyvin matkan taittamiseen.
Pleksi ei tarjoa matkapyörämäistä tuulensuojaa, mutta pahin viima blokataan kuskin ylävartalolta, mikä tekee ajamisesta rentoa. Pidemmällä kuskilla ajoviima jää pyörimään kypärään pleksin ollessa yläasennossa, joten se kannattaa jättää suosiolla alhaalle.
Aivan pelkäksi asfalttisoturiksi Gessua ei kannata hankkia, sillä moni matkapyörä tarjoaa enemmän matkustusmukavuutta kuin allrounderiksi tarkoitettu R1200GS. Suurin eroavaisuus piilee juuri huonommassa tuulensuojassa.
Jokapaikanhöylänä BMW on kuitenkin täysi kymppi. Nykypäivän Adventure-pyörät ovat käsi sydämellä todella monikäyttöisiä pyöriä, joilla hoitaa sujuvasti ratapäivät, rautaperseilyt ja tyydyttää tarpeen maastossa rypemisestä.
Tuomas Rajala
Kehuja: monikäyttöisyys, alusta, moottori, toimintasäde, ajomukavuus
Parantamisen varaa: -
