Ranger XP 900 Crew ei ulkonäöltään perinteistä mönkkäriä juuri muistuta. Pitkänleveä olemus ja suhteellisen pienet pyörät tekevät siitä melkoisen kummajaisen. Crew-mallin kohdalla käytännöllisyys on ymmärrettävästi ajanut sopusuhtaisen ulkomuodon edelle ja tarkoituksenmukainen se tosiaan onkin.
Teknisesti Crew-malli on kuin lyhyempi Ranger XP 900, mutta istuimia on yksi rivi enemmän. Kokonaispituutta tällä ”linjurilla” on n. 3,8 metriä, joka on reilut 80 senttiä enemmän kuin tavallisessa mallissa ja käytännössä kaikki mitta on tullut akseleiden väliin.
Akseliväliä kertyy yhteensä 2870 milliä, joten kaikkein ahtaimpaan ryteikköön sillä ei mielellään ajele. Kääntösäde on aivan eri luokkaa kuin tavallisessa mallissa. Tiukoissa käännöksissä pitkän Rangerin ajaminen vaatii ennakointia ja useasti myös edestakaisin vekslailua. Pitkä akseliväli aiheuttaa myös pohjakosketuksia huomattavan helposti, vaikka maavaraa löytyykin melkein 30 senttiä.
Neliveto käskystä paikalla
Omimmillaan Crew on siellä missä maahan on piirretty edes jonkinasteinen ajoura ja josta suurimmat kivenlohkareet on raivattu. Tekniikan puolesta maastokelpoisuutta toki löytyy. Alusta on erillisjousitettu, joka on omiaan lisäämään niin mukavuutta kuin maastokelpoisuuttakin. Neliveto on muistakin Polariksen malleista tuttu automaattisesti kytkeytyvä ja toiminnaltaan se on erittäin hyväksi koettu.
Nelivedon toiminta on hyvin samankaltaista kuin nykyisissä nelivetoautoissa. Pitävällä pinnalla ajaessa Ranger on takavetoinen, mutta heti kun luistoa ilmenee, etupyörät liittyvät mukaan vetopuuhiin. Muutos tapahtuu käytännössä hyvin nopeasti, eikä luistoa ehdi perstuntumalla havaita. Neliveto on myöskin 100 prosenttinen, joten etenemiskyky ei varmasti vetotavasta jää kiinni.
Muut vetovaihtoehdot ovat pelkkä takaveto sekä erikoisuutena Polariksen kehittämä Turf-toiminto, jolla takavedon lukitus saadaan vapautettua. Turf-moodin tarkoituksena on saada kääntösäde mahdollisimman pieneksi pitävällä pinnalla ajaessa. Systeemi vähentää tehokkaasti myös mönkijän jättämiä jälkiä herkillä ajopinnoilla, kuten esim. ruohokentillä kurvaillessa. Tällöin laite on käytännössä yksipyörävetoinen, eivätkä vetopyörät ”sorra” niin kuin lukkoperän kanssa.
Kantaa melkoisen kuorman
Kuljetuskykyä Ranger Crew:ssa riittää varsin miehekkäästi. Kippilavalle saa kuormaa lastata 454 kilon verran ja vetokoukussa roikkuu parhaimmillaan 907 kiloinen kärry. Kun laitteen omapainokin on kuivana yli 700 kiloa, asettaa se tiettyjä haasteita käytettävälle voimanlähteelle. Rangerin moottori on 875-kuutioinen kaksisylinterinen Pro Star-rivikone ja tehoa se tuottaa parhaimmillaan 68 hevosvoimaa. Toinen konevaihtoehto on 1000-kuutioinen diesel, mutta sen ominaisuudet sopivat paremmin raskaaseen ja verkkaiseen työkäyttöön.
Vaihteiston virasta huolehtii hitaalla ja nopealla alueella varustettu PVT-variaattori. Aivan täyteen kantavuuteen lastattuna ei Rangeria ollut mahdollista koittaa, mutta täydellä miehistöllä kylläkin. Koneteho riittää kuljettamaan painavaa kokonaisuutta yllättävän mukavasti ja kun kyseinen koeajoyksilö oli maastomalli, ei nopeuden rajoitinkaan menoa ihan heti katkaissut.
Polariksen koeajotilaisuus oli järjestetty Vantaan vauhtipuistossa, jossa laitteen vähän kovakouraisempikin testaaminen onnistui helposti ja turvallisesti. Pitkän Ranger Crew:n taluttaminen crossiradalle lienee ainakin jossain määrin järjen vastaista, mutta hauskaa se vahvoista ennakkoluuloista huolimatta oli. Radalla yksin ajaessa Crew yllätti oikein positiivisesti.
Linja-autolla soraränniin
Moottoriteho riittää sähäkkään liikehtimiseen syheröisellä crossiradalla, missä nopeudet pysyvät melko alhaisina. Kovemmassa vauhdissa kiihtyvyys ei luonnollisestikaan enää päätä huimaa, mutta lyhyiden suoran pätkien ”hyökkäily” ja tiukkaakin tiukempiin mutkiin taittaminen saa hymyn huulille. Tunnetta voisi verrata bussin ohjastamiseen soratiellä kahva edellä, sillä erotuksella, että Rangerin ratissa kuoleman pelko ei ole niin vahvasti läsnä.
Crew kääntyy mutkiin, kunhan sen määrätietoisesti kääntää sinne sillai ”pikkasen ylikovaa”, kuten muuan rallikuski suojattiaan aikanaan neuvoi. Jotta pitkän kamppeen saisi jouhevasti kääntymään, on pyörien alle saatava sopivasti luistoa ja hitaasti ajamalla se ei onnistu.
Tottahan Crew on selvästi kankeampi ja työläämpi ajettava kuin lyhyemmät sisaruksensa, mutta samalla se on omalla tavallaan viihdyttävä. Sähköisen ohjaustehostimen ansiosta rattia on kevyt kääntää ja ohjaus on myös huomattavasti tehostamatonta nopeampi.
Pitkä akseliväli yhdessä toimivan jousituksen kanssa rauhoittaa menoa terävissä montuissa, eikä tärskyt tunnu samalla tavalla kuin lyhyemmillä malleilla. Pohjakosketukselta välttyäkseen, on ns. pöytähyppyrin reunalta alas tullessa kaasua annosteltava reilusti, jotta vähintäänkin etupyörät loikkaavat hieman kauemmas. Varovaisemmin ajaessa pitkä pohja rysähtää rumasti hyppyrin reunaan.
Alusta nielee pienet hypyt kohtuullisen hyvin, vaikka mistään ison RZR:n tasoisesta jousituksesta ei olekaan kysymys. Vastoin ennakko-odotuksia Ranger Crew jaksaa siis viihdyttää myös hupikäytössä. Ainakin niin kauan, kun ajoalusta on jossain määrin järkevä pitkälle akselivälille, sujuu sillä hölmöily ja hauskanpito siinä missä pienemmilläkin malleilla.
Varusteita riittämiin
Rangerin lisävarustelista on kattava. Tarjolla on kaikkea työntekoa helpottavia välineitä vinsseistä ja puskulevyistä kaikenmoisiin säilytyslaatikoihin ja hilppeisiin. Jos Rangeria on tarkoitus käyttää ympärivuotisesti, on ohjaamon kattaminen mahdollista ja jopa suotavaa. Kylmien kelien turvaksi löytyy lämmityslaite ja myös ilmastointi tulee myöhemmin valikoimaan.
Polariksen Pro-Fit varusteista löytyy korikehikkoon niin ovet kuin ikkunatkin. Niiden kiinnitys ja irrotus on tehty mahdollisimman nopeaksi ja myös istuvuus on parempi kuin perinteisemmän mallisissa ovissa. Ranger Crew on saatavilla toistaiseksi pelkästään maastomallina, mutta traktori tulee tarjolle vielä tämän vuoden aikana. Mallin potentiaalisimmaksi käyttäjäksi voisi kuvitella esim. jahtiporukoita tai vaikka rakennusliikettä, jolla on tarve liikutella työmiehiä hieman hankalammissa olosuhteissa.
Toisaalta toimii kai Crew vaikka suurperheen hupiajokkina ja harrastepelinäkin. Sillä ratkeaisi ne iänikuiset riidat siitä, kenen kyytivuoro se nyt kulloinkin sattuu olemaan. Tällaisessa tapauksessa sen perheenisän lompsan on kuitenkin syytä olla kunnossa, sillä bensakoneella varustettuna Ranger Crew maksaa kympin alle 22 000€. Dieselmalli irtoaa pari tonnia halvemmalla, mutta tällöin ajokin hauskuudesta katoaa leijonan osa.
Sami Puskala
Kehuja: kuljetuskyky, nelivedon toiminta, varustelu mahdollisuudet
Parantamisen varaa: kankeus ahtaissa paikoissa
