Can-Amin Pro-traktorimönkkärimallisto on valmistajan mukaan luotu pohjoisen karuihin olosuhteisiin. Mönkkärit on tehty kestämään raskasta työkäyttöä ja koeponnistukset on suoritettu BRP:n omalla testialueella Rovaniemellä, joten erityisesti kotimaan maastoihin ne soveltuvat kuin nenä päähän.
Kotimainen leima näkyy Can-Amin dna:ssa myös siinä, että kuusipyöräisten mönkijämallien taaimmainen akseli rakennetaan kokonaisuudessaan Rovaniemellä sijaitsevan tehtaan tuotantolinjalla. Samassa paikassa henkiin puhalletaan myös suuri osa BRP:n kelkkamerkki Lynxin moottorikelkkoja.
Pro-mallisto on jatkojalostettu Outlander-perheestä tekemällä pieniä muutoksia peruskonseptiin. Outlander Pro:t on varustettu 1361 kg:n vinssillä, CVT-vaihteistolla ja 26” renkailla, joilla eteneminen maastossa sujuu mukavasti. Lisäksi mallit on varustettu 3-asentoisella dynaamisella ohjaustehostimella.
Valinnanvaraa riittää
Outlander-mallisto koostuu kymmenestä mallista, jotka soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tarjolla on yksi- ja kaksipaikkaisia mönkkäreitä. Voimanlähde on mallista riippuen 570-, 650- tai 1000-kuutioinen twini, jotka ovat kaikki Rotaxin valmistamia. Ruutia riittää pienimmän koneen kohdallakin hyvin, mutta erityisesti 650- ja 1000-kuutioiset motit tarjoavat puhuttelevat tehollaan.
Malliston huippumalli on 1000-kuutioinen twini, joka tuottaa tiukimmin viritetyn 1000R X MR –malliin istutettuna 89 hevosvoimaa. Tuolla lukemalla menohaluja piisaa roisisti, mutta maastoisemman traktorimallin Outlander Max Pro T3:n laimeampi viritysaste takaa sekin varsin juurevan suorituskyvyn.
Outlander Pro-malliston järein laite on 1000-kuutioisella twinillä varustettu Max Pro T3, jossa piisaa suoritus- ja etenemiskykyä. Pääsimme testaamaan mallistoa Lohjalla, jossa ajopaikkana toimivat Pois Tieltä –safarijärjestäjän maastot. Maastoautoille, mönkkäreille ja enduropyörille rakennetut maastoreitit tarjosivat hyvät ja haastavat puitteet koeajolle.
Koeajopäivälle siunaantui mönkkärihommille optimaaliset olosuhteet, sillä baana oli pääosin kuiva ja keli asteen verran pakkasella. Kaiken lisäksi aurinko paistoi täydeltä terältä, joten valoa riitti pitkälle iltapäivään. Talven viivästymisen vuoksi ajoreitille sattui kuitenkin sopivasti myös kuraisia rännejä.
Suorituskykyä ja raakaa voimaa
Pääsimme ajamaan Pro-mallistoa kattavasti ja alla oli päivän aikana kolme erilaista mallia: 650- ja 1000-kuutioiset Outlander Max Pro:t ja kuusipyöräinen Outlander 6X6 DPS T3. Kaksi ensimmäistä olivat keskenään pitkälti yhteneväisiä ja eroa syntyy lähinnä voimanlähteen muodossa.
1000-kuutioinen versio on niin rouhea kuin traktorimönkijä ylipäätään voi olla. Voima puhuttelee niin maastossa kuin tielläkin. Järeä pata nostaa hymyn huulille kun kaasuvivun painallus saa keulan nousemaan kohti taivasta. Maastossa 650- ja 1000-kuutioisen moottorin välillä ei ole kovin suurta eroa, mutta kantokykyä suuremmalla motilla on toki reippaammin.
Tonninen pata tarjoaa raakaa voimaa, mutta on samaan aikaan haastavampia hallita tiukoissa tilanteissa, sillä kaasunvaste on melko terävä. Ja koska voimaa riittää rutosti, on ajaminen paikoin hieman kulmikasta. Toisaalta se ei juuri häiritse, sillä raaka voiman purskahtelu ei mönkijällä ajettaessa ole koskaan huono juttu.
Ohjaustehostin keventää menoa
Pro-mallit on varustettu 3-asentoisella ohjaustehostimella, jolla kuljettaja voi säätää tehostuksen tason mielensä mukaan. Dynaaminen tehostin keventää ohjaustankoa suurilla nopeuksilla vähemmän ja pienillä nopeuksilla enemmän. Se myös ehkäisee takaistuja, mikä ilahduttaa erityisesti kivikossa ajettaessa.
Ohjaustehostin tuo mukavuutta, sillä painavahkolla laitteella ajaminen käy haastavassa maastossa urheilusta. Kivikossa möyryäminen helpottuu huomattavasti kun töitä ei joudu tekemään jatkuvasti hartiavoimin.
Outlanderin renkaat ovat 26” ja kuviossa riittää hyvin pitoa vaikeissa olosuhteissa. Toki niillä saa itsensä jumitettua rapakkoon, kuten koeajon aikana kertaalleen kävikin. Pääsimme siis kokeilemaan vinssin toimivuutta tositilanteessa. Penkin reunaa myöten vetiseen kuravelliin uponnut mönkkäri nousi pienellä kiskaisulla kuivalle maalle.
Outlanderin joustomatka on edessä 229mm ja takana 236mm. Ne eivät kuulosta paperilla kovin poikkeuksellisilta, mutta erityisen lyhyeen laatikkovälitykseen ja hyvin toimiviin renkaisiin yhdistettynä etenemiskyky on varsin pätevä. Kompastuskiveksi muodostuivat jäässä olevan kalliot, joiden kanssa jouduimme taistelemaan muutamia kertoja.
Kuusipyöräinen kulkee kuin kiskoilla
Mikäli olosuhteet ovat hyvin haastavat, kannattaa harkita Outlanderin 6X6-versiota. Se on Outlander-malliston kookkain jäsen, joka on kuusipyöräinen ja varustettu 1000-kuutioisella Rotax-koneella. Kuusipyöräinen versio poikkeaa nelipyöräisistä lähinnä takimmaisen akselin osalta. Rovaniemen tehtaalla kootut kuusipyöräiset versiot ovat keskiakseliin saakka identtisiä.
Käytännössä kuusipyöräisyys näkyy rauhallisemmassa käytöksessä. 6X6-malli etenee korkeassa kivikossa vakaasti, eikä nelipyöräisistä tuttua keinuntaa ole juuri havaittavissa. Kuusipyöräisen version ohjaimissa voi istua rennosti paikallaan ja antaa laitteen hoitaa hommansa.
6X6-versio myös nousee tilanteista, joissa nelipyöräiset joutuvat tunnustamaan tappionsa. Erityisesti isoilla korkeuseroilla varustetuilla alustoilla, sillä kuudesta pyörästä pari on lähes jokaisessa tilanteessa pitävällä alustalla.
Can-Am Outlanderin Pro-mallisto on varsin pätevän oloinen tuotelinja, josta ei juuri osaa löytää negatiivista sanottavaa. Ne kestävät ronskia käyttöä ja kovia olosuhteita ja tarjoavat pätevää suorituskykyä erityisesti Suomen haasteellisiin olosuhteisiin.
Tuomas Rajala
