Vaikka perusmallin Sportsman XP tonnistakaan ei käy tylsäksi haukkuminen, nostaa reipas korotussarja ja isot pyörät mönkijän hauskuuskertoimen kirjaimellisesti ”nextille levelille”. Super ATV:n kilkkeillä toteutetut muutokset tekevät tavallisestakin mönkijästä verrattoman katsemagneetin ja hupilaitteen.
Rakennelman lähtökohtana toimii siis ohjaustehostimella varustettu Polaris XP 1000 EPS. Jo perustaltaan varsin pitkälle vietyä tekniikkaa sisältävä laite tarjoaa oivan rakentelualustan harrastajalle. Polariksen automaattisesti kytkeytyvä neliveto on osoittanut toimivuutensa monissakin liemissä ja hankaluuksissa.
EPS-ohjaustehostin on näin isopyöräisen laitteen kohdalla välttämättömyys ja ohjaustehostimen Anti kickback-toiminto estää pyöriltä ohjaustangon kautta käsille tulevat iskut.
No mistäs noita osia sitten?
Super ATV on amerikkalainen yritys, joka on erikoistunut mönkijöiden lift kittien ja muiden maasto-ominaisuuksia parantavien osien suunnitteluun ja valmistukseen. Pajalta löytyy tarvikkeita milteipä merkille kuin merkille ja tarjolla oleva valikoima on vaikuttava. Saatavilla on lähes kaikkea mikä liittyy mönkijöiden maasto-ominaisuuksien parantamiseen.
Juttumme Polarikseen modauksia on tehty isosti ja se on tiettävästi ainoa laatuaan maassamme, ainakin toistaiseksi. Korotussarja tarkoittaa uusia jousia ja iskareita sekä pidempiä ja kaarevia akseleita, jotka itsessään korottavat mönkijää noin 6 tuumaa. Niiden lisäksi siitä löytyy portaalinavat, joiden avulla korotusta tulee 4 tuumaa lisää. Portaalinavassa on erillinen napavälitys, joka lyhentää kokonaisvälitystä ja tuo myös lisää kestävyyttä.
Kirsikkana kakun päällä (tai alla) komeilevat 18 tuuman vanteet, joille on kiepautettu järkyttävän korkean kuvion omaavat 36 tuumaiset renkaat. Isojen renkaiden aiheuttaman kokonaisvälityksen pidentymisen takia Polarikseen on vaihdettu vielä High Lifter-mallin vaihteisto, joka lyhentää välitystä melkein puolella.
Muuten Polaris XP:n tekniikka on jätetty vakioksi. Tehoa tonnisesta koneesta irtoaa vakionakin 89 hevosvoimaa, joten paukkujen puutteeseen kulkemisen ei pitäisi loppua. Jotta monsterilla pystyisi ajamaan myös syvässäkin ojassa, on moottorin ilmanotto nostettu snorkkeleilla mahdollisimman ylös, käytännössä siis reilun puolentoista metrin korkeudelle. Niin syvässä ajaessa ei kuljettajastakaan enää muuta näy kuin kypärä.
Onko sillä koolla niin väliä?
Kokoa ja mittaa on muutosten jälkeen tullut melkoisesti. Istuinkorkeutta löytyy nyt melkein 130 senttiä ja ohjaustanko on 150 sentin korkeudessa. Leveyttä on nyt melkein 180 senttiä vakion n. 120 sentin sijaan. Tavallisen kapealle mönkijäuralle ei monsterilla ole siis näillä eväillä mahdu, vaikka toisaalta tuskin se etenemistä pahemmin hidastaa.
Maavaraa isojalkainen Polaris tarjoilee noin 70 sentin verran, minkä turvin ylittyy melkein mikä tahansa maastossa eteen sattuva este. Yhdysvalloissa tämänlaisilla hirviöillä ajellaan suolla, niin hupi, kuin kilpailumeiningilläkin. Nopean puoleinen koeajo ei suolla räppäilyyn antanut mahdollisuutta, mutta melko hyvän kuvan sen käytöksestä saa hieman kovemmallakin pinnalla ajellessa.
Super ATV:n selkän joutuu oikeasti nousemaan ja kun selkään vihdoin pääsee, on tunnelma vähintäänkin outo. Ohjaus on jäykkä tehostimesta huolimatta ja kääntämiseen joutuu käyttämään voimaa melko rutosti. Vaikka jousitus onkin melko jämäkkä, tuntuu aluksi siltä kuin korkea laite kaatuisi jo ensi mutkassa. Hetken kurvailun jälkeen voi todeta pelon olevan turha, Super ATV seisoo tukevasti neljällä valtavalla tassullaan, vaikka stongaa kääntäisi terävästikin.
Paljonko toi kulkee?
Melko pian huomaa myös, että tasaisen maan ajeluun laite ei sovellu yhtään. Ajotuntuma poikkeaa tavallisesta mönkijästä lähestulkoon täysin. Suoraan ajaessa ohjaus vetelee isoista pyöristä johtuen milloin mihinkin suuntaan, eikä ajoalustaan saa varsinaista tuntumaa. Suurien renkaiden pyörivän massan tuntee melko selvästi, varsinkin kovempaa ajaessa.
Lyhyemmistä välityksistä johtuen XP:n huippunopeus jää reiluun 60 km/h tuntumaan, mutta tällaiselle laitteelle se on aivan tarpeeksi. Kovempaa tuskin edes uskaltaisi ajaa. Kääntösäde on myös melkoisen suuri ja käytös on varsinkin nelivedolla ja lumella ajaessa vahvasti puskevaa reilummallakin kaasun käytöllä. Takavedolla tilanne paranee hieman, mutta ominaisuus on silti alati läsnä.
Kelvoton laite siis?
No ei nyt sentään. Niin kauan, kun pysyy pois tasaiselta tieltä, on kuljettajan viihtyminen oikein hyvällä tolalla. Lumihangessa pyöritellessä renkaat viskovat maasta materiaalia monen metrin korkeuteen ja ison osan myös kuskin päällekin. Leveällä olevat kumit työntävät sohjoa lapiokaupalla kuljettajan syliin, jos pyörät ovat vähänkään linkussa. Naurattaa.
Isojalkaista monsteria ei kovin hevillä jumiin saa, mutta kun niin käy, ollaan jo hyvin syvällä ongelmissa, kirjaimellisesti. Pahimmassa pälkähässä etupään vinssi saattaa olla avain pelastukseen, mutta varmuuden vuoksi olisi takapäässä hyvä vielä olla ns.”katumusvinssi”, jotta paluu omia jälkiä pitkin onnistuisi. Super ATV:lla jos jollain, on metsikössä rypiessä mahdollisuus päätyä sellaisiin paikkoihin, joihin ei ikinä olisi uskonut joutuvansakaan. Toisaalta sillä sieltä on hyvä mahdollisuus päästä myös pois.
Mitäs se lysti sitten maksaa?
No paljon. Kaikkinensa varusteisiin ja muutoksiin on High Lifter-vaihteisto mukaan luettuna palanut rahaa reilusti yli 10 000 euroa. Kun mukaan lasketaan Sportsm
1000:n hieman päälle 15 000 euron hankintahinta, voi todeta, ettei homma ole persaukista varten. Mutta ne, joilla pelimerkkisaldo on riittävästi plussan puolella ja kiinnostusta löytyy, voivat tutustua aiheeseen tarkemmin osoitteessa www.superatv.com, sekä www.polaris.fi.
Sami Puskala
Kehuja: hauskuus, yksilöllisyys, maasto-ominaisuudet
Parantamisen varaa: hinta, tasaisella kankea ajettavuus
