BMW:n johtoporras päätti laittaa moottoripyörämallistonsa pitkälti uusiksi vuosituhannen vaihtuessa uuteen. Matka- ja adventure-luokkia hallinnut saksalaismerkki alkoi tuolloin kiinnostumaan toden teolla myös sporttisempien pyörien valmistamisesta.
Baijerilaisvalmistajan suunnitteluosaston merkittävimmäksi tuotteeksi nousi vuonna 2010 kuluttajamarkkinoille tullut S1000RR. Tuhatkuutioisen supersportin merkitys oli merkin imagolle suuri, sillä se pieksi tehossa ja nopeudessa pitkän linjan sporttipyörävalmistajat.
S1000RR:stä tuli heti markkinoiden nopein, hienostunein ja tehokkaimpiin kuuluva tuhatkuutioinen supersport. Kaiken lisäksi pyörä oli ja on edelleen näyttävä ilmestys.
Kun paraskaan ei riitä
Superpyörän menestys haluttiin ulottaa myös HP-mallistoon ja uutuusmalli HP4 onkin leivottu hyvin pitkälti samaan muottiin S1000RR:n kanssa. Eroa sisarmalliin löytyy kuitenkin varustelun osalta.
HP4:n mallinimi muodostuu nelisylinteriseksi muuttuneesta moottorista ja sanoista High Performance. Aiempi HP-versio ei tarjonnut lähellekään yhtä rouheaa suorituskykyä, kuin uudistettu HP4-malli.
High Performance –tyylisiä lausahduksia ja ajatusmalleja on käytetty prätkä- ja erityisesti automaailmassa usein, mutta lähes jokaisessa tapauksessa ne ovat olleet lähinnä ironiaa. HP4:n kohdalla voidaan todella puhua korkean suorituskyvyn saavuttamisesta myös konkretian tasolla.
Räävitön tehopakkaus
Ellei allani olisi jo aiemmin ollut S1000RR:ää, olisi tajuntani todennäköisesti räjähtänyt HP4:n sarviin tarttuessa. Nelisylinterinen High Performance -pyörä kun on melkoisen räävitön tehopakkaus, joka nostattaa väkisin hymyn kuskin kasvoille.
Pyörä perustuu siis hyvin pitkälle S1000RR:n pohjille ja moottorin tehokäyrät ovat molemmissa malleissa identtiset. 1000-kuutioinen voimanlähde tuottaa 193 hevosvoiman tehon ja 112 Nm:n väännön.
Moottorinohjaus on yhteneväinen ja jarruvarustus samankaltainen. Akseliväliltään pyörät ovat yhtä pitkiä ja istuinkorkeuskin on millilleen sama. Mikä sitten selittää näiden kahden superpyörän useamman tuhannen hintaeron?
Selitys löytyy siitä, että HP4:stä on saatu pudotettua painoa yhdeksän kiloa sisarmalliinsa nähden. Tuosta yhdeksästä kilosta kuusi on Akrapovicin valmistaman putkiston ansiota ja loppu säästetään pääosin hiilikuituisten katteiden muodossa. HP4:n kuivapaino on ainoastaan 169 kiloa, mikä on ABS-jarrullisten superpyörien joukossa markkinoiden kevyin.
Dynaaminen alusta antaa mukavat kyydit
Laihdutuskuurin lisäksi HP4:n alusta poikkeaa S1000RR:Stä siinä, että sen alusta on dynaaminen. BMW siis säätää alustaa jatkuvasti tilanteeseen sopivaksi, mikä tekee siitä erittäin tarkan ja samalla mukavan ajettavan.
Keveytensä ja loistavan alustansa ansiosta HP4 on nopea ja yllättävän helppo käsitellä. Monien supersport-pyörien kohdalla tämä ei ole itsestäänselvyys, sillä niin monessa tapauksessa ruiskutusjärjestelmä on kirveellä veistetty ja ajokokemus on muutenkin kauhistuttava.
Samaa voi sanoa ajoasennosta, joka ei useassa tapauksessa helli kuljettajaa, vaan tekee pidempien siirtymien ajamisesta tuskallista ja jopa mahdotonta. BMW on kuitenkin toista maata.
Yllättävän mukava matkapyörä
Koeajolenkki piti sisällään mutkapätkien ja sporttisen ajon lisäksi myös matka-ajoa, joka ei tuottanut sen suurempia ongelmia. HP4:n ajoasento on mukava, eikä se käy liiaksi käsille. Varsinkin moottoritievauhdeissa ilmavirta nostaa kuskia niin, että paino siirtyy pois käsiltä.
Tuntuukin uskomattomalta, että BMW hakkaa matkustusmukavuuden suhteen monta matkasporttipyörää, vaikka sitä ei silmämääräisesti tarkasteltuna voikaan uskoa todeksi. Ainoa miinus pidemmille taipaleille tulee kovasta penkistä, joka on suunniteltu rata-ajoa varten.
Mukavuuspisteitä heruu myös siitä, että BMW on saanut ruiskun toimimaan sulavasti ja jouheasti, eikä se hyökkäile turhia edes pienemmissä vauhdeissa. Tasakaasulla ajettaessa on havaittavissa kierrosluvun pientä soutamista, mutta se ei häiritse ajonautintoa.
BMW:n tekninen etumatka muihin näkyy myös quick shifterin toiminnassa. Se nimittäin katkoo sytytyksen lisäksi myös bensasyöttöä ja toimii näin ollen todella sulavasti. Periaatteessa pykälät voi roiskia sisään ”raakana” jo taajamanopeuksissa, mikä tekee ajamisesta rentoa.
Hevosvoima per kilo
Kaikkein hienointa HP4:ssä on kuitenkin sen uskomattoman ruudikas moottori. 193 hevosvoimaa ahdettuna tankattuna 199 kilon painoiseen pyörään on yhdistelmä joka on kiihdytyksissä kouriintuntuva.
BMW ampaisee viivalta rivakasti ja tehoa riittää rajoittajalle saakka kiitettävästi. Punaraja saavutetaan 14 000 kierroksen kohdalla, joten Akrapovicin vaimentajalla varustettu pyörä myös antaa kuulua itsestään.
Vaikka HP4:n teholukema hipookin 200 hevosvoiman haamurajaa, on se moottoripyörä, jonka voisi periaatteessa antaa myös kokemattomammalle kuskille. Vaikka tehoa löytyy tarvittaessa massiivisesti, on se pienemmillä kierroksilla ajettaessa helppo ja mukava.
Tehokkaan pyörän hevosvoimat välitetään tiehen DTC-järjestelmän kautta, joka estää sutimista ja keulimista. Järjestelmän saa onneksi halutessaan kytkeä myös pois päältä, mutta varsinkin kokemattomammalle kuskille se tulee todelliseen tarpeeseen, sillä lyhyen akselivälin ansiosta eturengas pyrkii kohoamaan kohti taivaita.
HP4 on moottoripyörä, joka tarjoaa superautojen suorituskyvyn alle kymmenesosalla vaikkapa Ferrareiden hankintahinnasta. Se on moottoripyörä ihmiselle, joka haluaa parasta mitä rahalla voi saada.
Tuomas Rajala
