Scrambler on Ducatille tärkeä projekti. Kyseessä on tällä hetkellä neljästä pyöräversiosta koostuva mallisto, mutta tulevaisuus pitänee sisällään melkoisen ryppään Scrambler-malleja. Markkinoilla liikkuu huhuja malliston laajentamisesta merkin massiivisimmaksi tuoteperheeksi. Scrambler Ducati on tavaramerkki, joka poikkeaa muusta Ducati-mallistosta radikaalisti. Sen ajatuksena on tarjota ostajalle simppeli perusmoottoripyörä, josta on mahdollista tehdä yksilöllisempi kuin muista Ducati-malleista.
Yksilöllisyys tarkoittaa tässä tapauksessa neljän eri version pohjalle (Icon, Classic, Throttle ja Urban Enduro) rakentuvaa moottoripyörää. Pyöriä voi rakennella mieleisekseen 60:llä lisävarustepalikalla. Resepti on automaailmasta tuttu, mutta kaksipyöräisten kohdalla harvinaisuus.
Kilpailee hinnalla ja ulkonäöllä
Scrambler-mallistosta tekee houkuttelevan ainakin kaksi seikkaa. Hinta ja ulkonäkö. Scrambler on italialaisvalmistajan edullisin moottoripyörä koskaan. Lisäksi se on yksi tyylipuhtaimmista ja kauneimmista kaksipyöräisistä joita tehdas on koskaan tehnyt.
Icon-mallinen Scrambler on Ducatin edullisin pyörämalli. Kotimaisella autoverotuksella sen hinnaksi muodostuu 12 790€. Tuolla hinnalla ostaja saa itselleen puolavantein varustetun perusmoottoripyörän, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan tyylikäs ilmestys.
Voimanlähteenä toimii 803-kuutioinen twini, joka kehittää 75 hevosvoimaa ja 68 Nm:n väännön. Moottori on perusrakenteeltaan sama kuin monessa muussa pienemmässä Ducati-mallissa.
Vääntömomentti ei huimaa päätä, mutta kevytrakenteisen pyörän moottori on viritetty toimimaan hyvin jo 2000 kierroksen tuntumassa. Pyörä on pienillä kierroksilla jopa ärhäkän oloinen, sillä pyörä reagoi kahvan kääntämiseen jopa liioitellun kiivaasti.
Ei herätä intohimoja paperilla
Paperilla pyörä ei vaikuta kovin suorituskykyiseltä, mutta ajossa moottori vakuuttaa. Erityisen mukavaa on alakierroksilta löytyvä vääntö, joka tekee ajamisesta mukavaa ja vaivatonta. Tehoa piisaa luokka huomioiden riittävästi, mutta kovin raakaa repäisyä ei kannata odottaa.
Scrambler on joka suhteessa yksinkertainen ja simppeli peruspyörä, joka yhdistelee oivallisesti retroilua ja modernia moottoripyöränvalmistusta. Teknisesti se ei yllä muun malliston huippuunsa varusteltujen mallien tasolle, mutta huokean hinnan saavuttamiseksi on tehtävä kompromisseja.
Ducati Scramblerin kohdalla suurin kysymys kuuluukin, onko se täysiverinen Ducati? Kyllä ja ei. Toisaalta se on laadukas kokonaisuus, joka on ajettavuudeltaan hyvä ja ulkonäöltään jumalainen. Kääntöpuoli on, että se ei yllä lähellekään huippumallien moottoriurheiluun nojaavaa sielua.
Scrambler ei missään nimessä ole urheilullinen nakupyörä, vaan enemmänkin muodollisesti pätevä perusprätkä. Toisaalta se ei muuta väitäkään ja hyvä niin. Se vastaa järkipyörien kasvaneeseen kysyntään ja soveltuu erinomaisesti myös kokemattomampiin käsiin.
Riittääkö kokeneelle kuskille?
Se on samaan aikaan sen suurin vahvuus ja heikkous. Kokeneemmalle kuskille se ei välttämättä tarjoa riittävää haastetta ja villiä luonnetta. Ainakaan sporttisemmasta ajosta nauttivalle moottori ja alusta eivät tarjoa suorituskykyä, joka saisi sydämen palamaan Scrambleria kohtaan.
Jos alusta ja moottori eivät ole sieltä sporttisemmasta päästä, samaa voi sanoa myös jarruvarustuksesta, joka on Ducatin mittapuulla melko vaatimaton. Etujarru on yksilevyinen ja nelimäntäinen Brembo ja takajarru puolestaan yksimäntäinen, joten stopit ovat pehmeitä.
Alusta on mielenkiintoinen kompromissi, sillä se tuntuu ajossa melkoisen pintakovalta. Mukulakivillä kroppa on kovilla ja siksi onkin melkoinen yllätys kun keula sukeltaa jarrutuksessa voimakkaasti.
Nämä kaikki ovat ominaisuuksia joita Ducatin ohjaimissa ei perinteisesti ole tavattu. Mutta kyseessä onkin uusi aluevaltaus, joka ei varsinaisesti kilpaile vaikkapa Panigalen kaltaisten superpyörien kanssa.
Leppoisa ajettava
Ajoasennoltaan Scrambler on pysty ja mukavan leppoisa. Stonga on nostettu ylös ja lähelle kuskia, joten ajaminen on helppoa. Asento tuntuu heti ensimetreiltä juuri passelilta 183 cm pitkälle kuskille.
Polvikulma tosin on melkoisen jyrkkä, mikä tekee pidempien siivujen matkustamisesta haastavaa. Jalkoja tekee mieli lepuuttaa jo muutaman kymmenen kilometrin ajon jälkeen. Penkki on mukavan näköinen, mutta pidemmillä siivuilla pakarat ovat kovilla.
Scrambler nojaa vahvasti nostalgiaan, mutta varsinaisesta retromallista ei kuitenkaan ole kyse. Pyörästä löytyy ABS-jarrut, alumiininen takaswingi ja LCD-näyttö. Hallintalaitteet ovat muusta mallistosta tutut ja modernit.
Parhaimmillaan rauhallisella mutkatiellä
Parhaimmillaan Ducatin perusmalli on rauhallisessa mutkatieajossa. Kovahko alusta nielee töyssyt hyvin ja supermoto-henkisissä renkaissa on sen verran kuvioita, ettei Scramblerin ohjaimissa tarvitse pelätä päällysteen vaihtumista hiekaksi.
Mikään vikkelä ratapeli Scrambler ei missään nimessä ole, sillä alustaltaan se ei yllä muun malliston kanssa samalle tasolle. Sen kanssa voi kuitenkin hyvin kuvitella ajavansa satunnaisia ratapäiviä, sillä pyörä tottelee hyvin kuljettajaa.
Ducati järjesti Scramblerilla yllätyksen, joka ei ollut kovinkaan moneen alaa seuranneen näköpiirissä. Se on järkipyörä, jollaisia italiasta ei juuri ole ollut tyrkyllä perinteikkäiden moottoripyörävalmistajien toimesta. Helpon ajoasentonsa ansiosta Scrambler soveltuu loistavasti ensimmäiseksi moottoripyöräksi, mutta luonnettakin piisaa.
Scrambler Ducati on moottoripyörä ihmiselle, joka haluaa näyttää pyöränsä selässä coolilta. Se huutaa kaverikseen vintage-nahkarotsia, avopottaa ja nimisuunnittelijan aurinkolaseja. Erityisesti keltaisella Icon-mallilla huomio on taattu, sillä klassinen pyörä vetoaa ihmisiin ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Tuomas Rajala
Kehuja: rohkea konsepti, ulkonäkö, moottori, tunnelma, hinnoittelu
Parantamisen varaa: tiivis polvikulma, vaatimaton jarruvarustus
