S1000XR perustuu nakumalli S1000R:ään ja voimanlähteenä toimii sama 1000-kuutioinen nelikko, mutta siihen ne yhtäläisyydet sitten oikeastaan jäävätkin. Teholukemat ovat samat kuin nakuversiossa: 160 hevosvoimaa ja 112 Nm.
BMW itse kutsuu pyöräänsä adventure sportiksi, mikä kuvaa pyörää kohtuullisen hyvin. Pääpaino on sportissa ja adventure jää auttamatta urheilullisuuden jalkoihin. XR on ärhäkkä sporttipyörä, jonka tehoreservi ei juuri jätä toivomisen varaa.
S1000XR on kuin kotonaan kadulla ja ainakaan ensiasennusrenkailla sitä ei voi väittää kovin kaksiseksi seikkailupyöräksi. Se näyttää adventure-pyörältä, mutta soratiellä ja tiettömillä taipaleilla se on usein housut kintuissa.
Adventure-luokan pyörät ovat tätä nykyä varsin maastokelpoisia laitteita ja esimerkiksi BMW:n GS- ja KTM Adventure-sarjoihin verrattuna S1000XR näyttäytyy kaikkena muuna kuin seikkailupyöränä.
Potentiaalia riittää
Mutta potentiaalia siinä varmasti on, sillä oikealla rengastuksella, hieman pidemmällä joustovaralla ja offroad-ajomoodilla siitä saattaisi kuoriutua vertaansa vailla oleva adventure-pyörä.
Se jääkin nähtäväksi aikooko BMW kehittää mallia edelleen paremmin vaihteleville alustoille sopivaksi jokapaikanhöyläksi, vai jättää sen katuorientoituneeksi sportiksi.
S1000XR tarjoaa jotain sellaista mitä harva adventure-luokan pyörä onnistuu tarjoamaan: tulta ja tappuraa. Nelisylinterinen moottori vääntää hyvin ja antaa huipputehot, joiden rinnalla kalpenee koko seikkailupyöräkatalogi.
Adventureluokka luottaa lähes poikkeuksetta kaksisylinterisiin voimanlähteisiin, jotka tarjoavat hieman paremman vääntömomentin, mutta jäävät auttamatta jälkeen suorituskyvyssä. Juuri siihen saumaan iskee S1000XR.
BMW S1000XR on tällä haavaa prätkämaailman monikäyttöisin pyörä. Sen kanssa hoituu matka-ajo, ratapäivät ja satunnaiset hiekkataipaleet. Oikealla rengastuksella se varmasti venyy myös ankeammalle tiestölle.
Tuomas Rajala
