Triumph viitoitti mahticustomien polkua muutama vuosi sitten Rocket III-mallillaan. Monessa suhteessa tämä malli häärii edelleen kukkona tunkiolla riippumatta siitä, tutkaillaanko rekisteröintitilastoja, kuutiosenttejä vai teholukemia. Japsivalmistajat tosin hengittävät kiivaasti niskaan. Yamahalla, Hondalla, Kawalla ja Suzukilla on kaikilla tarjota mallistossaan pyörä, jonka pata tilavuudeltaan lyö laudalta tavallisten henkilöautojen myllyn. Teholukemat ovat verrattain maltillisia, mutta cruisereille ominainen vääntö on valtava. Kawan VN 2000 pakottaa ranteita 177 Nm:n voimalla, Yamahan XV 1900 168 Nm:n edestä ja Suzukin isoin Intruderkin koettelee takarenkaan kitkakerrointa 160 Nm:n lukemilla. Kuten todettua, prätkien vääntölukemat saavat naapurin Corollan laskemaan alleen, tosin hintakin on linjassa muiden lukujen kanssa, kakkosella alkaa ja nollia on perässä riittävästi.
H-D on aina H-D, eikä Harley yritäkään kilpailla yllä mainittujen kanssa perinteisin menoin. Harley-Davidson on käsite ja elämäntapa, sitä ei hankita teknisten tietojen perusteella. Jos kesäkahvilan tiskille iskee H-D:n avaimen kahvirahoja kaivaessaan, ei tarvinne selitellä. Viime aikoina tosin tämäkin perinteiden linnake on sikäli muurejaan murtanut, että tarjolla on muutama urheilullinen ja modernein osin varustettu power cruiser Rod-malliston myötä.
Cruisereita ja sportteja saman katon alla tutkailtaessa kiteytyy yhä voimakkaammin se, kuinka kirjava harrastus moottoripyöräily on. Sporteista huokuu aggressiivisuus ja eläimelliset menohalut, customien kohdalla kiire jollain tavalla katoaa itsestään. Samaa on tullut todettua ajokauden aikanakin, kovin harvalla karvaisella cruiseriäijällä tuntuu olevan tarvetta todistella ajotaitojaan tai pyörän menohaluja muiden tiellä liikkujien seurassa. Toisaalta tiettyä kuppikuntaisuuttakin on havaittavissa, joskus vastaan ajaneen customin kuski on ilmaissut mielipiteensä muoviluodeista kansainvälisen käsimerkin saattelemana. Mikäs siinä, kukin tyylillään. Kaikkia prätkäilijöitä yhdistänee kuitenkin tunne siitä, että kevät saisi harppoa eteenpäin hiukan rotevammin.
Ensimmäisiä koeajokelejä odottaessamme palatkaamme lopuksi tämänkertaisen kirjoitelman pääteemaan, eli siihen, että suuri on kaunista. Mikäli jonkun tekee mieli röyhistellä rintaansa kulmakunnan isoimmalla pyörällä, voi käydä katsomassa Yhdysvaltalaisen Boss Hoss Cycles –tehtaan kotisivuja. Siinä nöyrtyy yllättävän nopeasti. There is no substitute for cubic inches…
Vakuutuksista
Vakuutuskäytännöt ovat moottoripyörien osalta muuttumassa motoristin kannalta melko ratkaisevasti. Ainakin Pohjolassa on otettu käyttöön tehon ja painon väliseen suhteeseen perustuvat laskelmat, jotka radikaalisti vaikuttavat vakuutuksen hintoihin. Tämä johtaa siihen, että kilpailuttaminen on entistä tärkeämpää. Syyt muutoksiin lienevät siinä, että kevyet ja tehokkaat supersportit ovat onnettomuustilastojen kärjessä, samalla isojen customien omistajat ovat ainakin tähän asti repineet valtavia vakuutusmaksuja omasta selkänahastaan.
Tein muutamia laskelmia koskien itse omistamiani pyöriä ja tendenssi on selvä. Nykyinen pyöräni, Honda CB 1300 on teho/paino –suhteeltaan melko maltillinen, kun taas edellinen ajokki CBR 929 RR edusti toista ääripäätä. Kuukausihinnoissa erot ovat huomattavia. Nykyajokkini maksaa Pohjolassa ajokuukautta kohti 160 euroa liikennevakuutuksen bonuksen ollessa 20 % ja täyskaskon bonuksen ollessa 70 %. CBR 929 puolestaan olisi tullut maksamaan 192 euroa kuukaudessa, joten uusi laskutapa heittää summat kokonaan uusiksi. Hinnat olen laskenut siten, että pyörä on ajossa kuuden kuukauden ajan.
Veritaksen nettilaskuri puolestaan antoi ajokuukauden hinnaksi noin 220 eskoa riippumatta pyörästä, IF on hiukan halvempi. Vaikka arvot ovat viitteellisiä, ovat selkeät erot kaikkien nähtävissä. Nämä kaksi yhtiötä laskevat vakuutukset vielä perinteisen kaavan mukaan, ainakin tällä päivämäärällä.
Tehon ja painon suhteeseen perustuva vakuutus eroaa ”perinteisestä” lisäksi siten, ettei siinä seisonta-aikaa tunneta. Aluksi tämä hirvitti. Kävi kuitenkin ilmi, että 80 euron kuukausittainen maksu vuoden ympäri ei esimerkiksi omalla kohdallani sittenkään ole niin paha, ajokuukauden hinnaksi muodostuu juuri yllä mainittu 160 euroa, mikäli ajoa kuudeksi kuukaudeksi riittää. Järjestelmää voi myös pitää melko vaivattomana, seisonta-aikaväärinkäsityksiä ei pääse syntymään.
Mikäli olet kilpailuttanut eri yhtiöitä, ilmoita tuloksista osoitteeseen tommi@nettimoto.com. Tällä tavalla yhä useampi motoristi voi valita kaikkein sopivimman vakuutuksen.
tommi@nettimoto.com
